Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Valikko

Muutokset massoissa ja mitoissa

Muutokset asetukseen ajoneuvojen käytöstä tiellä, ajoneuvon tai yhdistelmän käyttöä koskevat säännöt

Asetusta ajoneuvon käytöstä tiellä 1257/1992 (käyttöasetus) on muutettu asetuksella 47/2017 ja sitä korvaavalla asetuksella, joka hyväksyttiin 23.2.2017. Molemmat muutokset tulevat voimaan 1.3.2017.

Tiedote 24.2.2017

Telirakennetaulukko

 

 

_____________________________________________________

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta (407/2013) tuli voimaan 1.10.2013.

Katsastustoiminnan tiedote 4/2013 käsittelee raskaan kaluston massojen ja mittojen muutoksia:

Tiedote 4/2013 (17.9.2013 - päivitetty 20. ja 27.9.2013)

Auton tai ajoneuvoyhdistelmän massan määritys -lomake

Usein kysyttyä

K: Miten yhdistelmälle merkitään siirtymäkauden 7-akselisen yhdistelmän 64t kokonaispaino?

V: Autolle merkitään rekisteriin aina suurin sallittu yhdistelmän massa, joka perustuu:

  1. valmistajan autolle sallimaan yhdistelmän massaan,
  2. vetävien akseleiden määrään,
  3. auton moottoritehoon
  4. auton kytkentälaitteisiin sekä
  5. auton ja perävaunun kytkentämassasuhteen sallimaan yhdistelmän massaan.

Kolmiakselisen auton yhdistelmämassaksi voi tulla yllämainittujen suureiden perusteella esim. 68t. Kuljettajan pitää huomioida, että lopullinen yhdistelmämassa riippuu AINA autoon kytkettävästä perävaunusta.
Yhdistelmämassa 3-akseliselle vetoautolle, jolle sallitaan 68t kokonaispaino on seuraava, jos perävaunun kantavuus tai yhdistelmän siltasääntö ei rajoita sitä:

  • auto + 3-akselinen perävaunu 53t
  • auto + 4-akselinen perävaunu 60t
  • auto + 4-akselinen perävaunu 64t 30.4.2018 asti, jos auto, varsinainen perävaunu tai molemmat on otettu käyttöön ennen 1.11.2013
  • auto + 5-akselinen perävaunu 64t
  • auto + 5-akselinen perävaunu 68t, jos vähintään 65% perävaunun tai perävaunujen massasta kohdistuu paripyörille.

K: Kysymys koskee 7-akselisia yhdistelmiä, jotka saavat siirtymän ajaksi 64 tonnia. Mikäli kummankaan ajoneuvon massaa ei nosteta, tarvitaanko silti ajoneuvon valmistajalta dokumentti sallitusta yhdistelmämassasta sekä uuden valmistajan kilpi sekä fyysinen tarkastus?

V: Valmistajalta tarvitaan dokumentti yhdistelmämassan korottamiseen, jos valmistaja ei ole aiemmin ilmoittanut autolle 64t yhdistelmämassaa. Valmistajan kilven arvo ei saa olla ristiriidassa tieliikennemassojen kanssa, eli jos yhdistelmämassa on ilmoitettu kilvessä (pakollinen uusille tyypeille 1.2.2011 alkaen), sen pitää olla oikein. Valmistajan kilpeen ei vaadita yhdistelmämassatietoa, jos sitä ei siellä aikaisemminkaan ole ollut. Katsastuksessa on tarkastettava vetolaitteiden riittävyys uusille massoille.

K: Koskien siirtymäkauden 2- ja 3-akselisia, jotka saavat 2 tonnia lisää: tarvitsevatko ne aina valmistajalta paperin, vaikka valmistajan kilvestä löytyisi suuremmat teknisesti sallitut massat, sekä lisäksi fyysisen tarkastuksen?

V: Pelkästään kilpitietojen perusteella ei saa muuttaa massoja; tätä asiaa on käsitelty tiedotteessa 4/2013. Auto pitää esittää muutoskatsastukseen, missä tarkastetaan samalla jarrujen vaatimustenmukaisuus suuremmille massoille.

K: Pitääkö uusi valmistajankilpi tulla aina valmistajalta tai valmistajan edustajalta vai voiko asiakas itse tehdä sen uusille massoille?

V: Lähtökohtaisesti kilven antaa aina valmistaja. Jos valmistaja ei jostain syytä toimita lainkaan kilpeä, voi vaatimustenmukaisen kilven tehdä myös muu taho.

K: Mikäli vetolaitteiden D-arvoa ei pystytä enää lukemaan vetolaitteesta (aisa, kytkin, vetopalkki yms.) miten toimitaan? Laitetaanko vetolaitteet vaihtoon vai voidaanko D-arvo selvittää vetolaitteiden valmistajalta?

V: Korotettaessa yhdistelmämassaa on vetolaitteiden riittävyys selvitettävä aina. Merkintöjen puuttuessa kelpaa valmistajan todistus, joka on yksilöity siten, että se voidaan yhdistää autossa kiinni olevaan laitteeseen. Katsastuksessa on huomioitava vetolaitevalmistajan todistuksessa olevat muut lisätiedot.

K: Koskevatko suuremmat yhdistelmämassat sekä VAK-ajoa että ADR-ajoa (68 tonnia)?

V: Ne koskevat kansallista VAK-ajoa. ADR-ajosta säädetään erikseen alan lainsäädännössä.

K: Nyt on löytynyt ajoneuvoja, joissa ei pystytä tunnistamaan vetopalkkeja, tai pystytään, mutta niiden tiedetään kestävän vain 60 000 kg. Voiko tehdä niin, että korottaakin vain ajoneuvon massoja, mutta jättää kytkentämassat ennalleen?

V: Pelkästään auton massaa muutettaessa ei tarvitse huomioida vetolaitteita.

K: Täytyykö massojen korotuksen yhteydessä suorittaa jarrusovitus, jos muutoskatsastuksessa halutaan samat tieliikennemassat mitkä löytyvät auton jarrujen hyväksyntädokumenteista?
Auto on yksittäishyväksytty ennen 1.10.2013 vanhoilla tieliikennemassoilla. Hyväksyntädokumenteista ilmenee, että auton jarrujärjestelmä on kuitenkin tyyppihyväksytty uusilla korkeammilla tieliikennemassoilla.

V: Jarrusovitusta ei tarvitse tehdä jos muutoskatsastuksessa hyväksyttävät tieliikennemassat ovat samat tai pienemmät mitä jarrujen hyväksyntädokumentissa on käytetty. Muissa tapauksissa katso Trafin tiedote 4/2013 .

 

Tukimateriaalit

Tieliikennemassojen korotus 3-5-akselisille autoille -  tarkastettavat tiedot ja KATSA-merkinnät

Lomake korotettujen massojen määrittämiseen

Valmistajien ohjeita

Kolmiakselisen Volvon tieliikennemassojen määrittely

Perävaunujen akselisto- ja runkomuutokset KOME

JYKI-perävaunujen runko- ja akselistorakenne-muutokset

SISUn ohje massatodistusten tulkinnasta

Kraatz Oy: Vetolaitteiden osalta huomioitavat asiat mitta- ja massamuutoksen yhteydessä

Trailer-Metalli Oy: perävaunujen runko- ja akselistorakenteiden muutokset

Nordic Tank autosäiliöiden ja säiliöperävaunujen säiliö- ja akselistomuutokset (päivitetty 17.2.2015)

  

Muualla verkossa

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta 407/2013 (Ulkoinen linkki)

Perustelumuistio (Ulkoinen linkki) 

 

Päivitetty