Liikkumispalveluiden rajapintavelvoitteita on kolme. Liikkumispalveluita kuvaavien tietojen avaamisvelvoite koskee kaikkia kyseisten tietojen haltijoita. Lippu- ja maksujärjestelmätietojen avaamisvelvoite koskee niitä linja-auto- ja rautatieliikenteen toimijoita, joilla on käytössään sähköinen lippu- ja maksujärjestelmä. Puolesta-asioinnin velvoite taas koskee niitä toimijoita, joilla on käytössään sekä sähköinen lippu- ja maksujärjestelmä että käyttäjätilijärjestelmä.
Tietojen avaamisvelvoite
Avattavia tietoja ovat mm.
- reitit, palvelualueet
- pysäkit
- aikataulut
- hinta ja maksutavat
- palvelun saatavuus
- esteettömyys
Näiden tietojen haltijoiden on huolehdittava, että tiedot ovat saatavissa koneluettavassa muodossa. Tieto rajapinnasta on toimitettava kansalliseen yhteyspisteeseen (nk. NAP, National Access Point).
Lippu- ja maksujärjestelmien avaamisvelvoite kertalippujen ja varattavien kuljetusten osalta
Tie- ja raideliikenteen henkilökuljetuspalvelun tarjoajan, välityspalvelun tarjoajan tai näiden puolesta lippu- ja maksujärjestelmästä vastaavan toimijan on avattava liikkumispalvelun tarjoajille ja yhdistämispalvelun tarjoajille pääsy lippu- ja maksujärjestelmänsä myyntirajapintaan, jonka kautta voi (ilman käyttöä rajoittavia ehtoja):
- Hankkia vähintään perushintaisen kertamatkaan oikeuttavan lipputuotteen ja sitä mahdollisesti koskevan muutos- ja peruutusmahdollisuuden
- Varata yksittäisen matkan tai kuljetuksen, jonka täsmällinen hinta ei ole tiedossa palvelun alkaessa tai joka muusta syystä sovitaan maksettavaksi palvelun päättymisen jälkeen.
Matkustusoikeuden on oltava todennettavissa helpolla tavalla yleiskäyttöisen teknologian avulla.
Puolesta-asioinnin velvoite
- Velvoite koskee kaikkien liikennemuotojen henkilöliikenteen toimijoita ja tukipalveluita, joilla asiakkaiden tiedot ovat käyttäjätileillä ja joilla on lippu- ja maksujärjestelmä.
- Puolesta-asioinnilla tarkoitetaan sitä, että olemassa olevan käyttäjätilin haltija (asiakas) valtuuttaa puolestaan liikkumis-tai yhdistelmäpalvelun tarjoajan hankkimaan lipputuotteita ja muita liikkumispalveluita hyödyntämällä käyttäjän tunniste- ja käyttäjätietoja sekä alennuksia, korvauksia tai hankkimaan hänelle erityisehdon sisältävän lipun.
Rajapintakäytännöt
Kertalippu- ja puolesta-asiointirajapinnan avaamiseen velvoitetun toimijan on solmittava sopimus rajapintaa hyödyntävän toimijan kanssa. Rajapintakäytäntöjen tarkoituksena on yhdessä alan toimijoiden kanssa jakaa ja kehittää sopimuskäytäntöjä rajapintojen avaamiseen ja niiden käytöstä sopimiseen. Rajapintakäytännöt auttavat rajapintojen käytöstä sopimisessa ja lain velvoitteiden täyttämisessä.
Kyse ei ole Traficomin määräyksistä tai ohjeistuksesta, eivätkä ne ole oikeudellisesti sitovia. Kyse ei ole myöskään sitovista voimassa olevaa lainsäädäntöä koskevista tulkinnoista. Rajapintakäytännöt ovat luonteeltaan ei-sitovia suosituksia.
Yleiset sopimusehdot
Toimivaltaisen viranomaisen on edistettävä eri toimijoiden välistä lippuyhteistyötä julkaisemalla lippuyhteistyötä koskevat yleiset sopimusehdot. Lippuyhteistyötä koskevien sopimusehtojen on oltava oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja syrjimättömiä.
Sopimusehtoihin liittyviä kysymyksiä on käsitelty mm. seuraavilla sivuilla:
Sopimusehtojen sääntely liikennepalveluissa (Ulkoinen linkki)
Sopimusteknisiä kysymyksiä (Ulkoinen linkki)
Käytännesäännöt ja Lippu-hanke (2017-2018)
Käytännesäännöillä tarkoitetaan liikennepalvelulain tavoitteita edistäneen Lippu-hankkeen (2017-2018) tekemää selvitystä liikennepalvelulain matkaketjujen sopimuskäytännöistä.
Lippu-hanke (2017-2018) oli Liikenne- ja viestintäministeriön asettama hanke, jonka tarkoituksena oli luoda edellytyksiä yhtenäisten matkaketjujen tarjoamiselle liikennepalvelulain mukaisesti. Hankkeessa olivat mukana Viestintävirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Liikennevirasto. Hankkeessa valmisteltiin matkaketjujen ns. käytännesääntöjä yhteistyössä toimialan toimijoiden kanssa.
Käytännesääntöihin on koottu asioita, jotka toimijoiden olisi hyvä huomioida ja joista toimijoiden olisi hyvä sopia, jotta matkaketjujen tarjoaminen olisi mahdollista ja matkustajan palvelukokemus myös häiriötilanteissa olisi mahdollisimman sujuva.
Käytännesäännöt, jotka koskevat toimijoiden sopimuksia ja yhteistoimintaa, ovat oikeudelliselta luonteeltaan viranomaisen neuvontaa ja suositus. Suositus ei ole oikeudellisesti velvoittava, vaan oikeudelliset velvoitteet säädetään laissa, asetuksissa ja määräyksissä.