Vesiväylien syvyyskäytännön periaatteet ja soveltaminen

Vesiväylien syvyyskäytäntöön liittyvä ohjeistusta päivitetään. Traficom ohje "Vesiväylien syvyyskäytännön periaatteet ja soveltaminen", korvaa vuonna 2011 annetun ohjeen ”Väylien kulkusyvyyskäytännön periaatteet ja soveltaminen (4955/1021/2011) ". Uudessa ohjeessa huomioidaan nykyisten vertaustasojen lisäksi uusi N2000-vertaustaso. Uusi ohje tulee voimaan 15.11.2021 koko maahan, ja sitä tulee soveltaa riippumatta käytettävän merikartan vertaustasosta.

Päivitetyssä ohjeessa termi kulkusyvyys korvataan termillä mitoitussyväys. Mitoitussyväys tarkoittaa sitä suunniteltua syväystä, jolla väylän mitoitusalus voi normaalisti käyttää väylää, mutta josta voi olosuhteiden salliessa poiketa. Ohjeessa kuvataan väylätietojen esittämistapaa uusilla N2000-merikartoilla. N2000-merikartoilla mitoitussyväyksiä ei enää esitetä kauppamerenkulun väylien (luokat 1 ja 2) osalta. Näiden väylien osalta merikartalla esitetään väylän haraussyvyydet.  Tarkemmat väylätiedot, mukaan lukien mitoitussyväys, esitetään jatkossa erillisessä Traficomin julkaisemassa merenkulkujulkaisussa. Myös nykyisissä keskivesikartoissa (MSL) olevat kulkusyvyydet tulee käsittää uuden ohjeen mukaisina mitoitussyväyksinä. Elektronisten merikarttojen osalta väylätietojen merkintätapa myös muuttuu. 

Uusitussa ohjeessa tarkennetaan väylien käyttöön ja erityisesti mitoitussyväykseen liittyvät vastuut. Lähtökohtana on, että navigointitilanteessa vallitseva vedenkorkeus otetaan huomioon kaikilla väylillä, sekä rannikolla että sisävesillä, lisäyksenä tai vähennyksenä väylän ilmoitettuun haraussyvyyteen ja mitoitussyväykseen. Väylänpitäjä vastaa haraussyvyydestä, ja väylän käyttäjä käyttämästään syväyksestä.