Entistä useampi asukas altistuu Helsinki-Vantaan lentomelulle - ratkaisuja haetaan yhteistyöllä

Liikenne- ja viestintäministeriön koolle kutsumassa ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vetämässä, useita tahoja kokoavassa Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmässä seurataan vuosittain lentoaseman melutilannetta ja siinä tapahtuvia muutoksia.

”Yhteistyöryhmä yhdistää melunhallinnan kokonaiskuvan muodostamisen kannalta olennaiset tahot. Helsinki-Vantaan lentoaseman vaikutusalueella asuinrakentaminen tiivistyy edelleen lentomelualueella ja sen tuntumassa. Yhteistyö lentomelun hallitsemiseksi on arvokasta niin alan toimijoiden kuin asukkaiden kannalta”, sanoo Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa.

Puskurivyöhykeajattelu saanut jalansijaa kunnissa 

Lentomelun hallinnassa rakennustekniset keinot ovat yksi tehokas mahdollisuus. Osa alueen kunnista onkin vapaaehtoisesti huomioinut ajatuksen puskurivyöhykkeestä kentän lentomelualueen tuntumassa asuinrakennuksia koskevissa äänieristävyysmääräyksissä. Puskurivyöhykkeen tarkoituksena on varautua ennakolta muun muassa eri kiitoteiden liikennejakauman vaihteluihin sekä lentoliikenteen kasvuun pitkällä aikavälillä.

”Tämä on eteenpäin katsovaa melunhallintaa. Yhteistyöryhmässä käydään hyvää ja avointa keskustelua ja pyritään yhdessä löytämään kestäviä, pitkäjänteisiä ja mahdollisimman toimivia ratkaisuja”, kertoo Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmää vetävä, johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Meluhallintaryhmän vuosiraportti tiivistää Helsinki-Vantaan melunhallinnan kokonaiskuvan

Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmä seuraa indikaattoreiden tuottaman tiedon kautta, miten lentoaseman meluntorjuntatavoitteen ennakoidaan tulevaisuudessa toteutuvan ja mitä toimenpiteitä eri viranomaiset ja muut toimijat ovat tehneet ja tulevat tekemään lentoliikenteen melun ja sen haittavaikutusten vähentämiseksi tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti.

Yhteistyöryhmän toisessa vuosiraportissa luodaan katsaus melunhallinnan kokonaiskuvaan ja tulevaisuuden suuntaviivoihin. Vuosiraportti löytyy kokonaisuudessaan Liikennefakta.fi-sivuilta (Ulkoinen linkki) ja sen liitteinä ovat Finavian ja alueen kuntien toimittamat indikaattoritiedot, joilla vuosittainen seuranta tehdään. Varsinainen, kokonaisvaltaisempi melutavoitteen seuranta tehdään viiden vuoden välein.

”Vuosittaisen seurannan mukaan melulle altistuneiden asukkaiden määrä on lisääntynyt jo toisena vuonna peräkkäin. Tosin melulle altistuneiden määrään vaikuttavat mm. tuuliolosuhteet ja kiitotieremontit, mutta pidämme suuntausta huolestuttavana, etenkin kun toistaiseksi lentoliikenteen ennustetaan tulevina vuosina edelleen lisääntyvän Helsinki-Vantaalla. Myös tiedon jakaminen alueen melutilanteesta esimerkiksi lentomelualueen tuntumaan muuttamista harkitseville on tärkeää”, Ampuja sanoo.

”Tilannetta on tärkeää seurata aktiivisesti, sillä riskirajat ylittävälle melulle altistumisella on monia haitallisia vaikutuksia terveyteen, kuten sydän- ja verisuonitauteihin. Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut viime syksynä uudet melun kynnysarvot (Ulkoinen linkki) ja lentomelun osalta ne ovat aiempaa tiukemmat”, jatkaa Ampuja.

Tutustu karttaikkunan avulla melualueen kaavoitustilanteeseen

Ryhmä on julkaissut oman karttaikkunan, josta voi tarkastella asuinrakentamisen kaavoitustilannetta ja -suunnitelmia (Ulkoinen linkki) nykyiselle melualueelle ja nk. puskurivyöhykkeelle. Kartassa olevien uusien kaava-alueiden suunnitelmallinen aikajänne on useita vuosikymmeniä ja niiden toteutumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, joten kartta on suuntaa antava

Helsinki-Vantaan lentoaseman melutilannetta peilataan meluntorjuntatavoitteeseen, joka on vuonna 2015 määritelty Traficomin meluperusteisia toimintarajoituksia koskevassa päätöksessä Meluun liittyvät toimintarajoitukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla (Ulkoinen linkki).

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Outi Ampuja, p. 029 534 5276, outi.ampuja(at)traficom.fi, Twitterissä @OutiAmpuja