Netti-tv ohitti perinteisen tv-katselun alle 45-vuotiaiden keskuudessa

Alle 45-vuotiaiden keskuudessa suoratoistopalvelujen katselu ohitti perinteisen lineaari-tv:n katselun vuoden 2021 aikana, käy ilmi Traficomin teettämästä selvityksestä*. Vielä viime vuoden keväällä kokonaiskatseluaika jakautui tasaisesti, mutta lokakuussa lineaari-tv:n osuus jäi 46 prosenttiin, suoratoistopalvelujen, kuten Yle Areenan tai Netflixin katselun noustua 54 prosenttiin. Tässä ikäryhmässä lineaari-tv:n katselun osuus on vähentynyt selvästi vuodesta 2014, jolloin nettikatselun osuus oli 22 prosenttia tv-sisältöjen kokonaiskatselusta.

Koko väestön tasolla muutos on vähäisempää, mikä johtuu siitä, että 45 vuotta täyttäneiden osalta katselutottumuksissa ei ole tapahtunut vastaavaa kehitystä kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Lineaari-tv:n katselun osuus 45 vuotta täyttäneiden keskuudessa on pienentynyt 96 prosentista 88 prosenttiin. Vastaavasti suoratoistopalvelujen katseluosuus oli viime vuoden lokakuussa noussut neljästä prosentista 12 prosenttiin. Katselun jakautumisessa on kuitenkin nähtävissä selkeä kehityssuunta, jossa nuorempien ikäryhmien katselutottumukset tulevat vaikuttamaan myös kokonaiskatseluun väestötasolla pidemmällä aikavälillä.

Palvelutarjonnan laajeneminen, älytelevisiot ja nopean laajakaistan kattavuus Suomessa mahdollistavat tv-katselun vaihtoehtoiset tavat

Suoratoistopalvelujen lisääntyneeseen käyttöön vaikuttaa osaltaan palvelujen tarjonnan laajeneminen, mutta myös kodeissa yleistyvät älytelevisiot. Vanhemmissakin ikäryhmissä on odotettavissa suoratoistopalvelujen katselun lisääntymistä myös antennitelevisioverkoissa lähivuosina toteutettavan teräväpiirto- eli HD-siirtymän seurauksena. Lähes kaikki uudet myynnissä olevat televisiot ovat nykyisin ns. Smart- eli älytelevisioita, joista voi nettiyhteyden avulla katsoa myös useita suoratoistopalveluja. Uudet älytelevisiot sisältävät myös HD-virittimen, joka on edellytys televisiolähetysten katsomiselle HD-siirtymän jälkeen. 

Suoratoistopalvelujen käytön lisääntymisen mahdollistavat edellä mainittujen laitteisiin ja palvelutarjontaan liittyvien tekijöiden lisäksi Suomen kattavat ja laadukkaat viestintäverkot. Vuoden 2021 alussa nopea, vähintään 100 Mbit/s -yhteyden mahdollistava kiinteä laajakaistaverkko oli saatavilla noin 65 prosentilla suomalaisista. Valokuituverkon saatavuuden piirissä oli tuolloin 40 prosenttia väestöstä. Vastaavasti 100 Mbit/s -nopeuden mahdollistavat 4G-verkot kattoivat syyskuun 2021 lopussa 93 prosenttia suomalaisista ja vastaava 5G-verkon peitto oli 78 prosenttia. Matkaviestinverkoissa nämä huippunopeudet ovat saavutettavissa ideaaliolosuhteissa, ja kullakin hetkellä toteutuviin nopeuksiin vaikuttavat muun muassa yhtäaikaisten käyttäjien lukumäärä ja käyttäjän etäisyys tukiasemasta. Kaupunki- ja taajama-alueilla matkaviestinoperaattorit ovat alkaneet tarjota myös 5G:llä toteutettuja kiinteitä langattomia liittymiä. 

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom edistää

• television HD-siirtymää toimimalla koordinaattorina antennitelevisioverkon DVB-T2-siirtymähankkeessa; radiotaajuuksia tehokkaammin käyttävä DVB-T2-lähetystekniikka mahdollistaa HD-kanavien katselun myös antenni-tv-talouksissa
• laajakaistaverkkojen yleistymistä osoittamalla radiotaajuuksia uusille 5G-verkoille ja myöntämällä tukea nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen alueilla, joilla kaupallinen tarjonta ei niitä lähivuosina mahdollista.

Luomme näin edellytyksiä mediasisältöjen vaihtoehtoiselle jakelulle.

*Tulokset käyvät ilmi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin teettämästä selvityksestä, jossa tv-sisältöjen katseluosuuksia on tarkasteltu tiettyinä mittausaikoina joulukuusta 2014 lokakuuhun 2021. Finnpanel Oy on käyttänyt selvityksessä tutkimusaineistojaan TV-mittaritutkimuksesta, TotalTV-tutkimuksesta ja Kansallisesta radiotutkimuksesta.