Koronapandemia vähensi suomalaisten liikkumista 2 500 km vuodessa asukasta kohden

Vuoden 2021 aikana suomalaiset tekivät vuorokaudessa keskimäärin 2,3 matkaa henkeä kohti ja liikkuivat näillä matkoillaan 34 kilometriä. Koronapandemian vaikutukset liikkumiseen näkyivät matkojen määrissä ja pituuksissa selvästi: matkaluku laski 0,4 matkalla ja matkasuorite 7 kilometrillä vuodesta 2016, jolloin edellinen tutkimus tehtiin.

"Matkaluvussa ei aiemmin ole todettu näin suuria muutoksia koko tutkimuksen seuranta-aikana vuoden 1974 jälkeen. Matkasuorite on ollut noin 40 km henkeä kohti vuorokaudessa 2000-luvun vaihteesta lähtien. Vuonna 2021 havaitut muutokset ovat koronapandemiasta johtuvia ja todennäköisesti väliaikaisia. Kokoontumis- ja ravintolarajoitukset sekä etätyösuositukset vaikuttivat suuresti liikkumiseen koko vuoden aikana", sanoo erityisasiantuntija Hanna Strömmer.

Henkilöautolla kuljetaan eniten

Tutkimuksen perusteella suomalainen valitsee edelleen mieluiten henkilöauton liikkumiseen. Kaikista kotimaanmatkoista 62 % tehtiin henkilöautolla. Toiseksi yleisin kulkutapa oli jalankulku, jolla tehtiin 23 % matkoista. Pyörällä tehtyjen matkojen osuus oli 7 % ja joukkoliikenteellä tehtyjen 6 %.

"Kulkutapaosuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2016 verrattuna. Toistaiseksi kestävien kulkutapojen osuudet eivät ole kasvaneet valtakunnallisella tasolla. Alueelliset erot ovat suuria. Jotta päästäisiin Suomelle asetettuihin liikenteen ilmastotavoitteisiin, kestäviä kulkutapoja tulisi edelleen edistää yhteistyössä", Strömmer toteaa.

Kotimaanmatkojen matkasuoritteesta 84 % tehtiin henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana. Jalankulun ja pyöräliikenteen suoriteosuus oli yhteensä 5 % ja joukkoliikenteen 8 %.

Eniten liikuttavat ostos- ja asiointimatkat sekä vapaa-aika

Kaikista kotimaanmatkoista suurimmat matkaryhmät vuonna 2021 olivat ostos- ja asiointimatkat sekä vapaa-ajanmatkat. Kummankin ryhmän osuus matkoista oli 31 %. Työ- tai koulutuspaikkaan suuntautui 26 % matkoista.

"Matkojen määrä vähentyi kaikissa matkaryhmissä, mutta eniten vähenivät vapaa-ajanmatkat ja ostosmatkat. Tätäkin selittävät koronapandemian ajan kokoontumisrajoitukset ja julkisten tilojen rajoitukset", Strömmer sanoo.

Kotimaanmatkojen matkasuoritteesta 37 % oli vapaa-ajanmatkoja ja 26 % työ- tai koulutuspaikkaan suuntautuvia matkoja. Ostos- ja asiointimatkojen osuus matkasuoritteesta oli 22 %.

Etätyöläiset kompensoivat säästyneet työmatkat muilla matkoilla

Etätöiden tekeminen yleistyi ja tehdyn etätyön määrä kasvoi vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2016. Työssäkäyvistä vastaajista 31 % teki etätyötä tutkimuspäivää edeltäneiden seitsemän vuorokauden aikana vuonna 2021. Vastaava osuus oli 22 % vuonna 2016.

Yli kaksi päivää etätöitä tehneiden osuus kasvoi 5 %:sta 21 %:iin. Toisaalta jopa 69 % työssäkäyvistä ei tutkimuksen mukaan tehnyt lainkaan etätöitä. Etätyön tekeminen jakautui epätasaisesti sekä maantieteellisesti että koulutustaustan mukaan.

Työmatkojen matkaluku (0,37 matkaa/hlö/vrk) ja matkasuorite (6,1 km/hlö/vrk) vähenivät vuonna 2021 vain hieman vuoteen 2016 verrattuna, vaikka koronapandemian aikana oli voimassa etätyösuositus.

"Ehkä hieman yllättäen etätyön tekemisen vaikutus liikkumisen kokonaismäärään oli pieni. Etätöitä vähintään kaksi päivää viikossa tehneet kompensoivat säästyneet työmatkat lähes kokonaan muilla vapaa-ajan matkoilla sekä ostos- ja asiointimatkoilla", Strömmer sanoo.

Säännöllinen tutkimus apuna liikennettä koskevassa päätöksenteossa ja suunnittelussa

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on suomalaisten liikkumistottumuksia kuvaava seurantatutkimus, joka on toteutettu noin kuuden vuoden välein vuodesta 1974 alkaen. Tutkimus kertoo suomalaisten liikkumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, alueellisista ja ajallisista vaihteluista. Tutkimusaineisto sisältää tietoa eri kulkutavoista, matkojen syistä ja väestöryhmien välisistä eroista liikkumisessa.

Tutkimuksessa selvitettiin yli 6-vuotiaiden suomalaisten liikkumista ajanjaksolla 1.1.2021–31.12.2021. Tutkimukseen vastasi yli 24 000 henkilöä. Vastausaste oli 27 %. Tutkimus perustuu tilastollisesti edustavaan, väestötietojärjestelmästä poimittuun otokseen.

Tuloksia käytetään liikennettä koskevassa päätöksenteossa sekä liikenteen ja maankäytön suunnittelussa. Lisäksi tutkimuksella kerätään perusaineistoa erilaisten liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvien tutkimusten ja liikenteen mallinnuksen pohjaksi.