Sähköpotkulaudat kiilasivat kaupunkipyörien edelle – yhteiskäyttöautot nosteessa

Traficomin alan toimijoilta keräämien tietojen mukaan vuonna 2021 kaupunkipyöriä oli tarjolla 22 paikkakunnalla. Kaupunkipyörien määrä lisääntyi yli 37 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Pyöristä lähes kolme neljäsosaa oli Uudellamaalla. Kaupunkipyörillä tehtiin vuonna 2021 noin 3,4 miljoonaa matkaa, mikä oli reilut 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Kaupunkipyörillä ajettujen matkojen määrä oli vuonna 2021 suurin Helsingissä ja Espoossa.

"Kaupunkipyörien käytön vähenemiseen on oletettavasti vaikuttanut sähköpotkulautojen voimakkaasti kasvanut suosio. Myös koronapandemian takia vähentynyt liikkuminen on saattanut osaltaan vähentää kaupunkipyörien käyttöä. Sekä kaupunkipyörien että sähköpotkulautojen etu on, että ne on helppo ottaa osaksi matkaketjua", arvioi johtava asiantuntija Juha-Pekka Konttinen.

Vuonna 2021 sähköpotkulaudoilla tehtiin yli 11,2 miljoonaa matkaa, mikä oli kolminkertainen määrä vuoteen 2020 verrattuna. Koko maan tasolla tarkasteltaessa sähköpotkulaudoilla tehtävien matkojen määrä ylitti ensimmäistä kertaa kaupunkipyörillä tehtyjen matkojen määrän jo vuonna 2020, mutta esimerkiksi Helsingissä vasta vuonna 2021. Monilla pienemmillä paikkakunnilla, kuten Kuopiossa ja Lappeenrannassa, kaupunkipyörien käyttö kuitenkin lisääntyi hieman viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna.

Yhteiskäyttöautojen suosio kasvussa – tarjonta sähköistyy

Yhteiskäyttöautopalvelujen suosio on lisääntynyt Suomessa huomattavasti viime vuosina. Traficomin kyselyn perusteella vuonna 2021 Suomessa toimi 7 yhteiskäyttöautoja tarjoavaa yritystä, jotka tarjosivat palvelua 23 kunnassa. Vuonna 2021 yhteiskäyttöautojen määrä lisääntyi yli 44 prosenttia edellisestä vuodesta. Noin 65 prosenttia yhteiskäyttöautoista oli tarjolla Uudellamaalla.

Yhteiskäyttöautojen vuokrausten määrä kasvoi vuonna 2021 yli 90 prosenttia ja oli vajaat 115 000 vuokrausta. Myös yhteiskäyttöpalveluita tarjoavien yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna yli 60 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

"Monelle yhteiskäyttöauto voi olla joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä täydentävä tapa liikkua. Autojen yhteiskäytön on arvioitu vähentävän liikenteen päästöjä ja sähköistyminen edesauttaa sitä lisää", toteaa Konttinen.

Yhteiskäyttöisten sähköautojen määrä kasvoi vuonna 2021 lähes 170 prosenttia edellisestä vuodesta ja niitä oli tarjolla vuoden lopussa reilut 200 kappaletta. Näin sähköautojen määrä kasvoi yli 10 prosenttiin kaikista tarjolla olevista yhteiskäyttöautoista.

Yhteiskäyttöautolla tarkoitetaan autoa, jonka käytöstä maksetaan tietyllä minuutti- tai tuntihinnalla ja se on saatavilla myös muille käyttäjille. Käyttö voi olla kertaluontoista tai esimerkiksi kuukausitilaukseen perustuvaa.

Sähköautojen latauspaikkojen määrä pysäköintipaikoilla kasvoi

Kaupallisia pysäköintipalveluja oli Traficomin keräämien tietojen perusteella vuonna 2021 saatavilla 34 kunnassa. Pysäköintipaikkoja oli tarjolla reilut 230 000. Sähköautopaikkojen määrä lisääntyi lähes 13 prosenttia (yhteensä noin 2 600 kappaletta) ja invapaikkojen määrä reilut 2 prosenttia (yhteensä noin 1 700 kappaletta) edellisestä vuodesta.

Noin 45 prosenttia kaikista kaupallisista pysäköinneistä tehtiin vuonna 2021 Uudellamaalla. Helsingissä pysäköintien määrä oli yli 10 miljoonaa, mikä oli reilut 35 prosenttia koko Suomen euromääräisestä pysäköinnistä. Toiseksi suurin kaupallisten pysäköintien määrä oli Tampereella ja kolmanneksi suurin Turussa. Näiden kolmen kaupungin osuus kaupallisesta pysäköinnistä Suomessa oli yli 65 prosenttia.

Traficom keräsi vuonna 2022 ensimmäistä kertaa tietoja sähköpotkulautojen, kaupunkipyörien, yhteiskäyttöautojen ja kaupallisten pysäköintipalvelujen tarjonnasta, käytöstä ja markkinatilanteesta palveluita tarjoavilta yrityksiltä vuosilta 2020 ja 2021. Jatkossa tiedot kerätään vuosittain.

Traficom kerää valtakunnallista kokonaiskuvaa Suomen liikenteestä ja sen palveluista ja jakaa sen analysoituna, jotta voimme yhdessä tehdä järkeviä ratkaisuja sujuvan, turvallisen ja ympäristöystävällisen liikkumisen ja kuljettamisen kehittämiseksi. Tämä työ on osa pitkäjänteistä liikenteen kokonaisuuden suunnittelua.