Teleyritykset ovat viime vuosina kasvattaneet merkittävästi kiinteän laajakaistaverkon investointeja, joista valtaosa on kohdistunut valokuiturakentamiseen. Tämän seurauksena valokuituverkko on laajentunut ja yhteyksien suorituskyky sekä kapasiteetti ovat parantuneet eri puolilla Suomea. Harvaan asutuilla alueilla ja taajamien ulkopuolella nopea kiinteä nettiyhteys on kuitenkin edelleen heikommin saatavilla.
Syyskuun 2025 lopussa maksimilatausnopeudeltaan vähintään 1 gigan kiinteän yhteyden saatavuus kattoi 80 % kotitalouksista. Teleyrityksien raportoimien tietojen mukaan jo lähes 2,3 miljoonaa kotitaloutta Suomessa on saavuttanut Euroopan unionin nettiyhteyden laadulle asetetut tavoitteet.
Valokuitu korvaa vanhaa verkkoa ja tuo laadukkaan kiinteän nettiyhteyden uusille alueille
Valokuituun perustuva laajakaistayhteys oli saatavilla 80 %:iin kotitalouksista, mikä on 12 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Merkittävä osa kasvusta johtuu siitä, että monilla alueilla kaapelimodeemiverkkoa on korvattu valokuitutekniikalla, joka ulottuu nyt yhä useammin aina tontin rajalle tai talojakamoon asti. Tämä tarjoaa kuluttajille entistä suorituskykyisempiä ja pitkäikäisiä yhteyksiä. Valokuituverkkoa on kuitenkin rakennettu runsaasti myös täysin uusille alueille.
Valokuitusaatavuus on parantunut erityisesti Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Satakunnassa. "Teleyritysten ja kuntien investoinnit näkyvät selvästi nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuuden paranemisena, vaikka alueellisesti erot ovat vielä edelleen suuria. Itä- ja Pohjois-Suomessa kiinteän nettiyhteyden saatavuustilanne on selvästi heikompi kuin muualla maassa", kertoo johtaja Lasse Laine Traficomista. "Kiinteään verkkoon investoiminen on tärkeää, jotta hyvät nettiyhteydet olisivat saatavilla niin kotitalouksille kuin yrityksille kaikkialla Suomessa", jatkaa Laine.
Pitkä etäisyys olemassa olevasta verkosta ennakoi hitaampaa saatavuuden kehitystä
Nopean kiinteän verkon saatavuutta voidaan arvioida myös sen perusteella, kuinka lähellä nykyinen verkko sijaitsee alueista, joilla saatavuutta ei vielä ole. "Jos nämä alueet ovat kaukana asutuskeskittymästä, verkon rakentaminen voi olla kalliimpaa, eikä potentiaalisia asiakkaita ole yhtä paljon kuin tiheämmin asutuilla seuduilla. Tämän vuoksi verkko ei välttämättä laajene näille alueille kovin nopeasti", selventää erityisasiantuntija Joonas Sotaniemi.
Karttakuvasta nähdään, kuinka kaukana syyskuun 2025 lopussa olemassa olleet 1 gigan kotitalouksien saatavuusalueet sijaitsevat niistä paikoista, joilla verkkoa ei vielä ole saatavilla. Välimatka on luonnollisesti pidempi alueilla, joissa saatavuuskin on huono. Lapissa harvaan asutuilla alueilla välimatka nopeaan verkkoon voi olla enimmillään jopa 50–60 km. Myös Itä-Suomessa, Kainuussa ja Savossa on alueita, joissa olemassa oleva verkko on yli 20 km päässä.
Traficom kerää teleyrityksiltä vuosittain kiinteän verkon saatavuustiedot. Tavoitteena on seurata verkkojen kehitystä Suomessa.
Lisätiedot
Kiinteiden viestintäverkkojen kehitys Suomessa -tilannekuva (Ulkoinen linkki)
Kiinteän verkon laajakaistasaatavuus (Ulkoinen linkki)
Traficomin karttapalvelu (Ulkoinen linkki)
Erityisasiantuntija Joonas Sotaniemi, p. 029 539 0309, joonas.sotaniemi@traficom.fi