Valokuituyhteydet yleistyvät Suomessa nyt nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa

Valokuitutekniikalla toteutetun kiinteän laajakaistayhteyden saatavuus kotitalouksiin on kasvanut viimeisten vuosien aikana kaikissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Suomessa kasvu on viime vuosina ollut erityisen nopeaa; valokuituyhteyden saatavuus on kasvanut vuosikymmenen alusta syksyyn 2024 yhteensä 30 prosenttiyksikköä. Yhä useammalla suomalaisella kotitaloudella on mahdollisuus käyttää kiinteää laajakaistayhteyttä, joka tukee monipuolisia nykypäivän ja tulevaisuuden digipalveluja. 

Kasvuvauhti vaihtelee maiden välillä

Tanskassa, Virossa ja Norjassa valokuitusaatavuus on kasvanut vuosikymmenen aikana noin 20 prosenttiyksiköllä. Islannissa ja Ruotsissa kasvu on ollut selkeästi hitaampaa, koska valokuitusaatavuus oli jo vuosikymmenen alussa hyvin korkealla tasolla. Valokuitusaatavuuden kasvu hidastuu sitä mukaa, kun siirrytään kaupunkien keskustoista ja taajamista kuiduttamaan harvemmin asuttuja alueita.

Valokuituliittymät korvaavat vanhempia tekniikoita

Saatavuuden kasvaessa myös käytössä olevien valokuituliittymien määrä on lisääntynyt. Osassa maita valokuituliittymiä oli merkittävä osa jo vuonna 2015, jolloin Suomessa vain noin neljännes käytössä olevista liittymistä oli valokuituliittymiä. 

Rakentamisen ja vanhojen kupari- sekä kaapelimodeemiverkkojen poistumisen myötä tilanne on muuttunut nopeasti. Vuoden 2024 lopussa jo 82 prosenttia Suomen kiinteistä laajakaistaliittymistä oli valokuituliittymiä. Ainoastaan Virossa valokuituliittymien osuus jäi alle 60 prosenttiin.

Käyttöönottoaste nousee Suomessa

Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisten tilastojen perusteella pystytään laskemaan myös valokuituyhteyksien käyttöönottoaste. Tällä tarkoitetaan sitä prosenttiosuutta, joka saatavilla olevista valokuituyhteyksistä on otettu nettikäyttöön. Vuonna 2021 Suomessa 81 prosenttia saatavilla olevista valokuituyhteyksistä oli käytössä ja vuoden 2024 lopussa osuus oli kasvanut 86 prosenttiin. 

Ruotsissa käyttöaste ei ole enää kasvanut samaa tahtia, koska moni halukas on saanut yhteyden jo aiemmin. Kaikilla kotitalouksilla ei myöskään ole tarvetta laajakaistaliittymälle, vaikka yhteys olisi rakennettu valmiiksi.

Suurin osa kiinteistä laajakaistaliittymistä on käytössä kotitalouksissa

Käyttöastetta laskiessa on hyvä huomioida, että liittymämäärät sisältävät sekä kotitalouksien että yritysten liittymiä, kun taas saatavuus kuvaa vain kotitalouksille rakennettuja yhteyksiä. Kaikissa maissa, pois lukien Tanska (87 %) ja Islanti (72 %), yli 90 % käytössä olevista liittymistä on kuitenkin kotitalouksien liittymiä, mikä tekee vertailusta luotettavan. Lisäksi voidaan myös arvioida, että osa käytössä olevista yritysliittymistä vastaa kotitalouskäyttöä esimerkiksi, kun työnantaja tarjoaa liittymän tai yrittäjä työskentelee kotoaan käsin.

Kun tarkastellaan vain kotitalouksien valokuituliittymiä, Suomessa 77 prosenttia valokuitusaatavuudesta oli käytössä vuonna 2021 ja 81 prosenttia vuonna 2024. Ruotsissa vastaava luku oli kumpanakin vuonna 71 %.