Internet on muuttanut arkeamme perusteellisesti ja sen mukana myös rikollisuus on siirtynyt verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Verkossa liikkuu yhä enemmän huijauksia, joissa pankkien, viranomaisten ja verkkokauppojen nimissä pyritään kalastelemaan henkilökohtaisia tietoja, kuten verkkopankkitunnuksia tai maksukortin tietoja. Rikolliset käyttävät hyväkseen luotettujen tahojen nimeä ja pyrkivät luomaan kiireen tai paniikin tunteen, jotta uhri tekisi hätäisiä päätöksiä.
Internet on muuttanut arkeamme perusteellisesti ja sen mukana myös rikollisuus on siirtynyt verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Verkossa liikkuu yhä enemmän huijauksia, joissa pankkien, viranomaisten ja verkkokauppojen nimissä pyritään kalastelemaan henkilökohtaisia tietoja, kuten verkkopankkitunnuksia tai maksukortin tietoja. Rikolliset käyttävät hyväkseen luotettujen tahojen nimeä ja pyrkivät luomaan kiireen tai paniikin tunteen, jotta uhri tekisi hätäisiä päätöksiä.
- Huijausten estämiseen tarvitaan kaikkien apua. Viranomaiset, pankit, teleoperaattorit, internet-palveluntarjoajat, yritykset, oppilaitokset, media ja lisäksi kaikki kansalaiset itse ovat avainasemassa estämässä huijauksia ja levittämässä tietoa ja ymmärrystä siitä, ettei meitä huijattaisi, sanoo Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Juha Tretjakov
Poliisin rikosilmoitustilastojen mukaan tietoverkkoavusteisten petosten uhrit ovat tänä vuonna menettäneet lokakuun loppuun mennessä noin 73,9 miljoonaa euroa. Osa poliisille ilmoitetuista menetetyistä varoista onnistutaan palauttamaan pankkien monitoroinnin ja viranomaisyhteistyön avulla.
– Kun tilannetta tarkastelee kansainvälisestä näkökulmasta, tämä suomalainen tapa tehdä yhteistyötä viranomaisten ja yksityissektorin kesken petostorjunnassa on poikkeuksellisen onnistunutta, toteaa rikosylikonstaapeli Juha Springare Keskusrikospoliisista.
Digiturvabarometri 2025: Kansalaisten luottamus viranomaisiin on vahvaa, mutta digihuijaukset huolestuttavat
Digi- ja väestötietoviraston uusin Digiturvabarometri kertoo, että suomalaiset luottavat edelleen viranomaisiin, mutta huoli digihuijauksista ja kyberuhista kasvaa. Luottamus digitaaliseen yhteiskuntaan on heikentynyt tasaisesti vuosien 2022–2025 aikana.
Tutkimus paljastaa myös osaamisvajeita:
- 48 % ei käytä eri salasanaa jokaisessa palvelussa
- 40 % ei tiedä, miten suojata henkilökohtaisia tietoja verkossa
- 36 % ei tiedä, miten toimia, jos epäilee joutuneensa verkkohuijauksen kohteeksi
- 25 % ei reagoi oikein tai ei tiedä, miten toimia, jos viranomaiselta tai pankista soitetaan ja kysytään kirjautumistietoja
Positiivista on, että 80 % vastaajista on valmis näkemään vaivaa oman digiturvansa eteen ja 42 % on jo parantanut maksukorttien tai tilien suojausta.
Verkkohuijauksilta voi jokainen suojautua
Tietoturvataidot ovat yhtä välttämättömiä kuin turvavyön käyttö liikenteessä. Hyvä salalause on pitkä ja yksilöllinen, ja monivaiheinen tunnistautuminen tuo lisäsuojaa. Laitteiden säännöllinen päivittäminen estää haavoittuvuuksien hyödyntämistä.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa ohjeita ja neuvoja, ja rikoksen uhrin tulee aina tehdä rikosilmoitus poliisille.
- Tietoturvataidot ovat tämän päivän kansalaistaitoja, ne voisi rinnastaa lukutaitoon tai liikennesääntöjen tuntemiseen. Jokainen voi oppia suojaamaan itseään verkossa, ja pienetkin valinnat voivat laajemmassa mittakaavassa vaikuttaa koko yhteiskunnan turvallisuuteen. Kyse ei ole niinkään teknisestä osaamisesta vaan arjen valinnoista: pysähtymisestä, tarkistamisesta ja oman digijalanjäljen ymmärtämisestä. Kun ihmiset oppivat tunnistamaan huijauksia ja käyttämään perussuojauksia, he suojaavat samalla perhettään, työpaikkaansa ja laajemmin koko Suomea, sanoo projektipäällikkö ja tutkija Marianne Lindroth Aalto-yliopiston ja Liikenne- ja viestintäministeriön Cyber Citizen -hankkeesta.
Ohjeita ja vinkkejä verkkohuijauksien tunnistamiseen
Traficomin, Poliisin ja Digi- ja väestötietoviraston nytvalppaana.fi -sivusto
Poliisi: Tulitko huijatuksi -tunne yleisimmät petosrikollisuuden ilmiöt - Poliisi (Ulkoinen linkki)
EU Cyber Citizen -hanke: Secport https://www.secport.org/fi/ (Ulkoinen linkki)
Lisätietoja:
Traficomin mediapalvelu, p. 029 534 5648
Poliisin mediapalvelu, viestinta.krp@poliisi.fi
EU Cyber Citizen -hanke, marianne.lindroth@aalto.fi
Digi- ja väestötietovirasto (Kimmo Rousku), kimmo.rousku@dvv.fi