Suomen toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Talouden kilpailukyky, turvallisuus ja kestävä kehitys edellyttävät ennakoivia, tietoon perustuvia päätöksiä. Traficomin ensimmäinen trendiraportti nostaa esiin kolme trendiä, joihin on lähivuosina kiinnitettävä huomiota.
Turvallinen, toimiva ja kestävä liikennejärjestelmä on kansantaloutemme elinehto. Logistinen kilpailukyky on haaste vientivetoiselle taloudellemme. Maantieteellinen sijaintimme ja kasvava korjausvelka kasvattavat teollisuuden kustannuksia. Perusväylänpidolla on pistemäisiä infrastruktuurihankkeita suurempi merkitys kilpailukyvylle, joten sen rahoitus on turvattava. Kestävien logistiikkaketjujen merkitys kilpailutekijänä kasvaa: vihreä siirtymä ja digitalisaatio tarjoavat mahdollisuuksia, mutta vaativat investointeja. Joukkoliikenteen kustannukset ovat nousseet 20 % vuodesta 2019, mutta valtion määrärahat eivät ole kasvaneet. Palvelutason heikkeneminen voi lisätä yksityisautoilua, ruuhkia ja painetta tieverkkoon. Rahoitukseen ja järjestämiseen tarvitaan uusia ratkaisuja: esimerkiksi valtion tukemien kyytien yhdisteleminen voi avata kiinnostavia mahdollisuuksia.
Teknologia ja sen hyödyntämistä tukeva viranomaistoiminta voivat luoda talouskasvua. Suomi on yhä digitalisaatiokehityksen kärjessä, mutta kilpailu kiristyy. Tekoäly, datatalous ja avaruusteknologia voivat vauhdittaa tuottavuutta ja innovaatioita ja suunnata kansantalouden painopistettä ylemmän jalostusasteen tuotteisiin ja palveluihin, mikä vähentää logistiikkakustannusten merkitystä. Kasvun esteet on purettava: tarvitaan osaavaa työvoimaa, riittävät T&K-panostukset ja ketterää sääntelyä. EU:n tekoäly- ja data-asetukset tuovat uusia velvoitteita, mutta avaavat myös mahdollisuuksia. Onkin tärkeää, että me viranomaiset pystymme tukemaan yrityksiä asetusten soveltamisessa. Myös avaruussektori kasvaa nopeasti ja voi vahvistaa merkittävästi taloutta, digitalisaatiota, turvallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta – sen kehitys edellyttää yhtä lailla ennakoivaa sääntelyä ja riittäviä viranomaisresursseja.
Fyysisen ympäristömme ohella huomioita on kiinnitettävä digitaalisen ympäristön turvallisuuteen. Yhteiskunnan digitalisoituminen on kasvattanut kyberturvallisuuden merkitystä osana kokonaisturvallisuutta. Kyberturvallisuuden uhkataso on pysynyt koholla, vakavien tapausten määrä korkealla tasolla ja mm. pilvipalveluhäiriöt osoittavat digitaalisen yhteiskunnan haavoittuvuuden. On tärkeää löytää tasapaino elinkeinoelämän innovointikyvyn ja yhteiskunnan turvallisuustarpeiden kesken. Kyberturvallisuus vaatii pitkäjänteisiä investointeja, osaamista ja viranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteistyötä. Kaikkien toimijoiden on yhdessä vahvistettava luottamusta digitaaliseen yhteiskuntaan. Kyberturvallisuustehtävien riittävä resursointi on huomioitava turvallisuusviranomaisten resursointia vastaavasti.
Trendejä yhdistää tarve ennakoivalle, tietopohjaiselle päätöksenteolle. Yhteiskunnan resurssit ovat rajalliset, joten panokset on suunnattava oikein. Me Traficomissa haluamme tuottaa yhä laadukkaampaa tietopohjaa päätösten tueksi. Suomessa on paljon potentiaalia, mutta kasvun esteet on purettava ja yrityksiä autettava skaalaamaan liiketoimintaansa. Nyt tehtävillä päätöksillä on vaikutusta Suomen kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja kestävyyteen vuosikymmeniksi eteenpäin.