Uutismediatuen usein kysyttyjä kysymyksiä

Perustuslain 12 §:n mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkaista ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapauden lisäksi oleellisesti oikeus saada tietoa. Kansalaisilla on tarve saada luotettavaa, totuudenmukaista ja ajantasaista tietoa paitsi valtakunnallisista asioista myös oman asuinpaikkakuntansa tilanteesta. Tiedonvälitys ja julkinen keskustelu ovat yhtäältä demokraattisen päätöksentekomenettelyn olennaisia osia ja toisaalta vallankäytön kansanvaltaisen valvonnan välineitä.

Media-ala on koko 2000-luvun ajan ollut voimakkaiden muutosten alaisena, kun digitalisaation myötä toimintaympäristö on muuttunut. Monikansalliset teknologiayritykset haastavat perinteisiä toimijoita mainonnan tulovirroista ja kilpailevat samoista yleisöistä perinteisten tiedotusvälineiden kanssa. Verkossa menestyvät etenkin tunnetut valtakunnalliset mediatoimijat, kun taas maakunta-, paikallis- ja ilmaisjakelulehtien tavoittavuus on verkossa selvästi paperista lehteä heikompi.

Media-alan murros on vaikuttanut suomalaisen tiedonvälityksen ja uutismedioiden toimintaedellytyksiin merkittävästi, minkä lisäksi kattavan ja monipuolisen tiedonvälityksen rooli on entisestään korostunut nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Nykyään materiaalisen varautumisen rinnalla voidaankin puhua erityisestä tiedon huoltovarmuudesta. 

Valtakunnallisen median lisäksi on varmistettava myös riittävä alueellisella ja paikallisella tasolla toteutuva tiedonvälitys ja sitä kautta pyrkiä välttämään uutiserämaiden syntyminen. Media-alalla ollaan vaikeuksissa, kun samanaikaisesti laadukkaan ja totuudenmukaisen uutisoinnin merkityksen kasvaessa tiedotusvälineiden tulot vähenevät jatkuvasti paperin hinnan ja jakelukustannusten noustessa. Tästä huolimatta Suomessa ei muista Pohjoismaista poiketen ole toistaiseksi ollut olemassa merkittäviä valtiontukia medialle ja journalismille.

Paperisten lehtien jakelumäärät ovat olleet 2010-luvulla laskussa uutissisällön ja kuluttajien huomion siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Sanomalehtien varhaisjakelussa jaettavien lehtien määrä on laskenut vuosien 2011–2020 välillä yli 1,4 miljoonasta päivittäin jaettavasta lehdestä noin 800 000 päivittäin jaettavaan lehteen. Vastaavasti aikakauslehtiä jaettiin vuonna 2011 yli 350 miljoonaa ja vuonna 2021 enää alle 150 miljoonaa. Yhteensä Suomessa ilmestyy 170 sanomalehteä, joista vähintään neljänä päivänä viikossa ilmestyviä päivälehtiä on yhteensä 36. Painetun lehden vahvaa asemaa tukee myös se, että vähintään neljästi viikossa ilmestyvien sanomalehtien kokonaislevikki suhteessa asukasmäärään on Suomessa maailman kolmanneksi korkein.

Avustusta voivat hakea Suomessa tai Ahvenanmaalla toimivat uutismediat:

• Joilla on vastaava toimittaja ja johon sovelletaan sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annettua lakia (460/2003)
• Jonka vastaava toimittaja työskentelee päätoimisesti uutismediaa kustantavassa yrityksessä ja jossa työskentelee lisäksi vähintään yksi kokoaikainen toimituksellista työtä tekevä henkilö tai joka ostaa vastaavan työpanoksen freelancereilta
• Joka kattaa laajasti eri aihealueita ja palvelee monenlaista yleisöä eikä ainoastaan tiettyä rekisteröityä puoluetta, elinkeinonharjoittajien ryhmää, ammattiliittoa tai muuta vastaavaa ennakolta valikoitua tahoa.
• Jota julkaistaan vähintään 2 kertaa kuukaudessa, kun kyseessä on printtimedia;
• Jonka uutistarjontaa päivitetään useita kertoja päivässä, kun kyseessä on televisio- tai radiotoiminnan harjoittaja tai verkkojulkaisu

Avustusta ei voida myöntää yritykselle tai konsernille, joka on EU:n komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys (ks. hakuohjeet).

Uutismediatukea ei voida myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle.

Kriteerien mukaan yritys katsotaan vaikeuksissa olevaksi:

1. Jos on kyse osakeyhtiöstä, joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi.
2. Toisena perusteena pidetään sitä, että kyseessä on avoin- tai kommandiittiyhtiö (tai muu sellainen yhtiö, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu) ja joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi.
3. Kolmanneksi yritys voidaan katsoa vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, jos yritys on asetettu konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä. Jos kyseessä on alle kolme vuotta toiminut pk-yritys, arviointiin sovelletaan ainoastaan tätä kohtaa.
4. Neljäs peruste on, että yritys on saanut pelastamistukea eikä ole vielä maksanut sitä takaisin tai on saanut rakenneuudistustukea ja on vielä rakenneuudistussuunnitelman kohteena.
5. Viimeinen peruste on, että kyseessä on suuresta yrityksestä, joka ei ole pk-yritys, ja kahden viime vuoden ajan yrityksen velkaantumisaste on ollut yli 7,5 ja yrityksen käyttökatteen suhde nettorahoituskuluihin on ollut alle 1,0.

Avustuksen suuruus yhtä toimituksellista työtä tekevää henkilöä kohden saadaan jakamalla avustukseen varattu määrä (7 miljoonaa euroa) avustuskelpoisiin hakemuksiin perustuvalla toimituksellista työtä tekevien henkilöiden yhteenlasketulla lukumäärällä. Toimituksellista työtä tekevien henkilöiden lukumäärää laskettaessa huomioidaan sekä palkkasuhteessa olevat henkilöt että freelance-palkkiot henkilötyövuosiksi muutettuina. Enintään 4 toimittajaa vuodessa työllistävälle yritykselle avustus maksetaan 1,3-kertaisena.

Avustus jaetaan ns. de minimis -tukena, jolloin yksi konserni ei voi saada avustusta yli 200 000 euroa. Tähän 200 000 euron kattoon lasketaan kaikki kuluvan ja viimeisen kahden verovuoden aikana saadut de minimis -tuet.

Avustus myönnetään toimituksellista työtä tekevien henkilöiden palkkakustannuksiin. Myöntämisen perusteena käytetään edellisen tilikauden ja vahvistetun tilinpäätöksen tietoja. Toimituksellista työtä tekevien henkilöiden määrittely ei ole täysin yksiselitteistä ja rajatapauksia esiintyy. Toimituksellista työtä tekevät sellaiset henkilöt, kuten toimittajat, jotka suoraan osallistuvat sisällön tekemiseen. Esimerkiksi mediamyyjä puolestaan on työtehtävä, jota ei katsota toimitukselliseksi työksi.

Avustuskelpoisina kustannuksina huomioidaan työntekijöille tehdystä työstä maksettavat rahamääräiset korvaukset. Palkat sisältävät kaikki työntekijältä kannettavat tuloverot ja sosiaaliturvamaksut sekä lisäksi erilaiset lisätyöt, kuten ylityö ja yötyö sekä luontoisedut, bonukset ja lomarahat. Palkkaan sen sijaan eivät kuulu optiot, irtisanomisajan palkkiot, työn tekemiseen liittyvät kulut tai työnantajan sosiaaliturvamaksut. Vastaavasti freelance-palkkioina huomioidaan sekä henkilökohtaisella verokortilla että yritysmuodossa toimiville freelance-toimittajille maksetut korvaukset.

Avustusta ei voi saada sellaisiin kustannuksiin, joihin on kohdistetusti saatu jo muuta julkista tukea.

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta tiedonvälityksen ja uutismedioiden tukemiseen vuonna 2023

Valtionavustuslaki

Laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä

Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä

Asetus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen

Asetus tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti

Tällä hetkellä avustuksen on suunniteltu olevan kertaluontoinen.

Ei ole. Kyseessä on kaksi eri avustusta, jotka on kohdennettu eri ryhmille. Lisätietoa sanomalehtien jakelutuesta löydät täältä.

EU:n lainsäädännössä on lähtökohtana, että yritystuet ovat kiellettyjä ja niihin pitää hakea erikseen lupa komissiolta. Tähän pääsääntöön on kuitenkin jonkin verran poikkeuksia, joista yksi on vähämerkityksiset eli de minimis -tuet. Vähämerkityksistä tukea saa myöntää yhdelle konsernille korkeintaan 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana.

Muuhun yrityksen saamaan julkiseen tukeen lasketaan kaikki julkiselta sektorilta, eli esimerkiksi virastoilta, ministeriöiltä, kunnilta, Euroopan unionilta, Business Finlandilta, ELY-keskuksilta, seurakunnilta tai maakuntaliitolta saadut avustukset. Tueksi lasketaan paitsi rahamuotoiset avustukset, niin myös esimerkiksi tavara-avustukset, markkinahintaa halvemmat vuokrat tai lainat, sekä verovapautukset. Mukaan otetaan aina kunakin vuonna myönnetty tuki eli ajankohta, kun yritykselle on annettu laillinen oikeus tukeen. Sillä ei ole merkitystä, milloin tukea on haettu tai milloin se on maksettu.

Uutismediatuesta säätävässä asetuksessa yrityksellä tarkoitetaan yritystä EU-oikeuden näkökulmasta; EU-oikeuden mukaan kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta ovat yrityksiä. Toisin sanoen avustusta voivat siis hakea myös esimerkiksi yhdistykset ja säätiöt.

Yritykselle syntyy oikeus avustuksen saamiseen, kun se saa myöntävän avustuspäätöksen. Päätöksen jälkeen taloudellisella tilanteella ei sinänsä ole merkitystä, kunhan avustuskelpoisia kustannuksia syntyy.

Avustuspäätös tehdään viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen mukaisten tietojen perusteella. Tähän lasketaan sekä toimituksellista työtä tekevien henkilötyövuodet, että freelancer-palkkiot.

Uutismedialla tarkoitetaan asetuksessa tiedotusvälinettä, joka käsittelee paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia uutisaiheita. Uutismedian tehtävä on tarjota ajankohtaista, totuudenmukaista ja uutta tietoa yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta tai tapahtumasta, joka kiinnostaa suurta yleisöä. Uutismedialla on toimituksellinen sisältö, joka koostuu säännöllisestä ja kattavasta uutisoinnista, ja joka tarkastelee monipuolisesti monenlaisia aiheita ja näkökulmia sekä yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia.

Liikenne- ja viestintävirastoon toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun virasto on sen saanut (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, 7 §). Tämä julkisuus koskee myös avustushakemuksia, niiden täydennyksiä, avustuspäätöksiä ja avustuksen käyttöä koskevia selvityksiä. 

Julkiseen asiakirjaan voi sisältyä salassa pidettäviä osia. Tällainen asiakirja ei muutu kuitenkaan kokonaan salaiseksi, mikäli tieto voidaan antaa siten, etteivät salaiset osat tule julkisiksi. Salassapitoperusteet luetellaan julkisuuslain 24 §:ssä ja mahdollisessa erityislainsäädännössä. Salassa pidettäviä tietoja ovat esimerkiksi tiedot henkilön vuosituloista, osallistumisesta yhdistys- tai puoluetoimintaan sekä tiedot yhdistyksen tai yrityksen liike- tai ammattisalaisuudesta. Hakemuksen tai selvityksen lähettäjä voi halutessaan merkitä asiakirjaan selkeästi, mitkä tiedot se katsoo kuuluvan liike- tai ammattisalaisuuden piiriin, esimerkiksi kirjoittamalla hakijan mukaan salassa pidettävät tiedot [hakasulkeisiin]. Liikenne- ja viestintävirasto kuitenkin päättää niiden mahdollisesta salassapidosta.

Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla on huolehtia siitä, ettei sivullisten tietoon päädy sellaisia saapuneiden hakemusten tai selvitysten osia, jotka ovat lain mukaan salassa pidettäviä.