Alle 55-vuotiaat katsovat enemmän suoratoistopalveluja kuin perinteisiä tv-lähetyksiä

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin loppuvuonna 2025 toteuttaman kuluttajatutkimuksen mukaan nuoremmista kuluttajista 40 prosenttia ei katso lainkaan perinteisiä tv-lähetyksiä. Vanhimmista kuluttajista 30 prosenttia ei puolestaan käytä lainkaan suoratoistopalveluja. Maksuton tai maksullinen suoratoistopalvelu oli viimeisen kolmen kuukauden aikana ollut käytössä 82 prosentilla kuluttajista.

"Katselutapojen eriytyminen näkyy selvästi eri ikäryhmien välillä. Suoratoistopalvelut ovat monelle ensisijainen tapa seurata sisältöjä, kun taas perinteinen televisio säilyttää asemansa erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä", sanoo Traficomin erityisasiantuntija Marja Heinonen.

Suomen kuluttajista 94 prosenttia katsoi vuonna 2024 televisiota tai videoita internetistä Eurostatin mukaan. Osuus oli EU-maiden kärkitasoa, ja vain Alankomaissa se oli korkeampi, 96 prosenttia. Euroopan unionin keskiarvo jäi selvästi alemmaksi, 73 prosenttiin.

Ikä vaikuttaa siihen, miten sisältöjä katsotaan

Kuluttajatutkimuksen mukaan viidennes kuluttajista ei katso lainkaan perinteisiä televisiolähetyksiä, kun taas 16 prosenttia ei käytä netti-tv- tai suoratoistopalveluja millään laitteella.
 

Ikäryhmittäin tarkasteltuna erot ovat selviä. Nuorimmasta 18–24-vuotiaiden ikäluokasta 40 prosenttia ei katso perinteisiä tv-lähetyksiä lainkaan, kun taas vanhimmasta 65–79-vuotiaiden ikäluokasta tämä osuus on vain 6 prosenttia. Suoratoistopalveluiden kohdalta tilanne on päinvastainen: nuorimmista ikäluokasta 9 prosenttia ei käytä palveluja, kun vanhimmista osuus on 30 prosenttia.

"Perinteisiä tv-lähetyksiä saatetaan katsoa erityisesti tiettyjen ohjelmien vuoksi, esimerkiksi viikonloppuperinteenä yhdessä perheen kanssa. Suoratoistopalvelujen käyttö on puolestaan joustavampaa ja vaihtelee enemmän viikoittain", arvioi Heinonen.

Keskimäärin alle 55-vuotiaat katsovat suoratoistopalveluita vähintään 6 tuntia viikossa, kun taas yli 55-vuotiaat katsovat näitä palveluita enintään 4 tuntia viikossa. Yli 55-vuotiaat katsovat perinteisiä tv-kanavien lähetyksiä keskimäärin vähintään 10 tuntia viikossa.

Suoratoistopalvelujen käyttö on vakiintunut

Yle Areena on edelleen suosituin maksuton suoratoistopalvelu. Sitä käytti 62 prosenttia kuluttajista. Yli puolet kuluttajista käytti YouTubea ja 40 prosenttia maksutonta MTV Katsomoa. Myös Ruudun käyttö on yleistä.
 

Maksuttomia suoratoistopalveluja käytetään erityisesti tallenteiden, sarjojen ja elokuvien katseluun. Näitä sisältöjä oli katsonut 64 prosenttia kuluttajista, kun taas suoria lähetyksiä seurasi 39 prosenttia.

Yli puolella kuluttajista oli käytössään maksullinen suoratoistopalvelu tai sen ilmaisjakso syksyllä 2025. Maksullisten palvelujen käyttö on yleistynyt pitkällä aikavälillä, mutta viime vuosina käyttäjämäärät ovat pysyneet melko tasaisina.

Suoratoistopalvelujen käyttö jakautuu useisiin palveluihin

Netflix oli käytetyin maksullinen suoratoistopalvelu, ja sitä käytti 30 prosenttia kuluttajista. 

Useilla kuluttajilla on käytössään useita suoratoistopalveluja, erityisesti ulkomaisia. Vain 8 prosenttia kuluttajista oli tilannut pelkästään kotimaisia suoratoistopalveluja, kun taas 24 prosenttia käytti ainoastaan ulkomaisia palveluja.

Suoratoistopalveluihin käytetään 20–40 euroa kuussa

Reilu kolmannes kuluttajista arvioi kotitaloutensa käyttävän suoratoistopalveluihin 20–40 euroa kuukaudessa. Keskimäärin rahaa kuluu 29 euroa kuukaudessa, ja mediaani on 20 euroa.
 

Palvelujen hinnat vaihtelevat esimerkiksi kuvanlaadun, mainosten ja tilaustyypin mukaan.

Tilastokeskuksen mukaan kotitaloudet käyttivät vuonna 2022 suoratoistopalveluihin keskimäärin 12 euroa kuukaudessa ja vuonna 2012 vain 7 euroa kuussa. Summa on kasvanut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä liittyy palvelujen määrän kasvuun ja hintojen nousuun.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen toteutti Bilendi Oy internetkyselynä 3000:lle yli 18-vuotiaalle henkilölle. Vastaajista 49,6 % oli miehiä, 50,1 naisia ja 0,3 % muunsukupuolisia. Tiedonhankinta-aika oli 28.11.-8.12.2025. Tutkimuksen virhemarginaali on 1,8 % suuntaansa.