IA Super- ja IA-jääluokan aluksiin kohdistuu valtaosa Suomen kuljetustarpeesta johtuvista ulkomaan meriliikenteen päästöistä
Traficomin VILTTI-mallin lokakuun alussa julkaistujen ensimmäisten tulosten mukaan lähes 95 prosenttia Suomen kuljetustarpeesta johtuvista vesiliikenteen päästöistä liittyi vuonna 2023 ulkomaan liikenteeseen.
Mallin nyt julkaistujen tarkempien tulosten mukaan ulkomaan liikenteen päästöistä lähes kaksi kolmasosaa kohdistui IA Super- ja IA-jääluokan aluksiin, joiden osuus kuljetustyöstä oli noin kolmannes.
"Kaikessa yksinkertaisuudessaan VILTTI laskee, paljonko päästöjä Suomen kuljetustarpeesta syntyy, kun meritse kulkeva kauppa lastataan aluksiin realistisina kuljetuserinä ja kuljetetaan olemassa olevaa reittiverkostoa pitkin määränpäähänsä, oli se Suomessa tai muualla. Tulokset eivät siis ole kannanotto eri tavararyhmien, alustyyppien tai kuljetusmuotojen ympäristötehokkuudesta, vaan ne kertovat, miten aluksen päästöt kohdistuvat Suomen lastille sen tilantarpeen mukaan", sanoo Traficomin Merenkulun tieto ja kehitys -yksikön päällikkö Tuomas Kiiski.
Ympärivuotinen liikennöinti Suomeen edellyttää jäävahvistettua tonnistoa, joten suuri osa Suomen merikuljetuksista hoidetaan IA Super- ja IA-jääluokan aluksilla. Ne liikennöivät käytännössä Itämerellä, jossa kuljetusmatkat ovat verrattain lyhyitä, ja siksi niiden osuus kuljetustyöstä jää päästöosuutta pienemmäksi. Sama näkyy Suomen lipun alla kulkevissa aluksissa, jotka ovat pitkälti samaa jäävahvistettua Itämeren kalustoa. Niille kohdistui 21 prosenttia päästöistä mutta vain 6 prosenttia kuljetustyöstä.
Eurooppalaiset satamat liikenteen solmukohtina
Noin kaksi kolmasosaa päästöistä kohdistui merimatkoihin kahden EU-sataman välillä. Eurooppalaisilla satamilla on keskeinen rooli myös konttiliikenteessä. Konttialusten osuus kuljetustyöstä oli 38 prosenttia mutta päästöistä vain 16 prosenttia. Suomen vienti- ja tuontikontit siirretään tyypillisesti Manner-Euroopan pääsatamissa alukselta toiselle, ja pitkät matkat kaukaisten markkinoiden ja Euroopan välillä tehdään jättimäisillä valtamerialuksilla. Matkat kerryttävät paljon kuljetustyötä, mutta Suomen kontit ovat vain pieni osa näiden alusten lastista, joten niihin kohdistuu myös vain pieni osa aluksen päästöistä.
Suuret tavaravirrat näkyvät päästöissä
Sekä viennissä että tuonnissa noin kaksi kolmasosaa päästöistä kohdistui muutamaan tavaralajiin. Viennissä näihin tavaralajeihin kuuluu muun muassa sellua, sahatavaraa, paperia ja terästä, tuonnissa esimerkiksi raakaöljyä, malmeja ja kemikaaleja. Pääosa näistä tavaralajeista on kuljetusmääriltään selvästi suurimpia, ja niiden suuri päästöosuus johtuu nimenomaan määristä. Tonnia kohden niiden päästöt ovat pienemmät kuin monilla vähemmän kuljetetuilla tavaralajeilla.
Lisätietoja
Tuomas Kiiski, päällikkö, Traficomin merenkulun tieto ja kehitys -yksikkö, tuomas.kiiski@traficom.fi, puh. 0295 390631