Kyberturvallisuuden suurin haaste on resurssien riittävyys
Suomi on yksi maailman digitalisoituneimmista yhteiskunnista. Sähkö, maksuliikenne, terveydenhuolto, viranomaispalvelut ja yritysten toiminta ovat riippuvaisia turvallisista tietoverkoista ja tietojärjestelmistä. Kyberturvallisuus ei ole vain tekninen kysymys, vaan yhteiskunnan toimintakyvyn, kansallisen turvallisuuden ja talouden kilpailukyvyn perusedellytys. Samalla turvalliset digitaaliset palvelut ovat yhä tärkeämpi osa myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Kyberturvallisuuden merkitys tunnistetaan Suomessa hyvin. Sen sijaan liian harvoin kysytään, vastaavatko käytettävissä olevat resurssit kasvavia uhkia. Juuri tämä on suomalaisen kyberturvallisuuden suurin haaste.
Turvallisuusympäristö muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla. Tekoäly tehostaa hyökkäyksiä, haavoittuvuuksia hyödynnetään yhä nopeammin ja kyberrikollisuus on kasvanut kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Samalla valtiollinen kybervakoilu ja hybridivaikuttaminen kohdistuvat myös Suomeen. Kyse ei ole tulevaisuuden uhkista, vaan tämän päivän todellisuudesta.
Uhkien kasvaessa myös puolustuksen on vahvistuttava. Kyberturvallisuus ei rakennu pelkästään teknologiasta, vaan myös osaamisesta, valvonnasta, analyysikyvystä, harjoittelusta, varautumisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Sen perustana on lisäksi toiminnan mahdollistava ajantasainen lainsäädäntö. Jokainen uusi teknologia, palvelu ja sääntelyvelvoite lisää resurssien tarvetta.
Valtioneuvoston vuoden 2024 kyberturvallisuusstrategia tunnistaa ongelman. Nykyinen resursointi ei kaikilta osin vastaa toimintaympäristön muutoksia eikä kasvavia turvallisuusvaatimuksia. Haaste ei ole uhkien tunnistamisessa, vaan siinä, onko meillä riittävästi kykyä torjua niitä.
Kyberturvallisuudessa onnistuminen jää usein näkymättömäksi. Kun hyökkäys torjutaan tai vakava häiriö estetään, kukaan ei huomaa tehtyä työtä. Siksi kyberturvallisuus näyttäytyy helposti kulueränä. Todellisuudessa se on investointi toimintavarmuuteen, luottamukseen, talouskasvuun sekä kansalliseen ja kansalaisten turvallisuuteen.
Viranomaiset ovat vielä toistaiseksi voineet havaita uhkia, varoittaa yrityksiä ja kansalaisia sekä tukea vakavien kyberhäiriöiden hallintaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Tätä ei kuitenkaan pidä pitää itsestäänselvyytenä. Jos resurssit eivät kasva tehtävien ja uhkien mukana, häviää myös kyky suojata yhteiskuntaa.
Suomessa kyberturvallisuuden merkityksestä puhutaan paljon ja aivan syystä. Seuraava askel on varmistaa, että kunnianhimoisia tavoitteita tukevat myös riittävät resurssit. Digitaalisen yhteiskunnan turvallisuutta ei rakenneta pelkillä juhlapuheilla, vaan pitkäjänteisillä investoinneilla osaamiseen, teknologiaan ja toimintakykyyn. Kyberturvallisuudessa ennaltaehkäisy on lähes aina halvempaa kuin jälkihoito.
Rauli Paananen
Valtion kyberturvallisuusjohtaja
Liikenne- ja viestintäministeriö
Juha Martelius
Päällikkö
Suojelupoliisi
Pekka Turunen
Kenraalimajuri, tiedustelupäällikkö
Pääesikunta
Jarkko Saarimäki
Pääjohtaja
Traficom