Sähköajoneuvojen julkinen latausinfra vahvistuu ja tehot kasvavat
Suomessa sähköajoneuvojen julkinen latausinfra kehittyy nopeasti henkilö- ja pakettiautojen osalta, kun taas raskaan kaluston latausverkko on vasta rakentumassa.
Traficomin tuore selvitys osoittaa, että vuoden 2025 lopussa henkilö- ja pakettiautojen latausverkosto oli jo laaja ja kattava lähes koko maassa, ja EU:n jakeluinfra-asetuksen vaatimukset täyttyivät. Raskaiden ajoneuvojen julkinen latausinfrastruktuuri on sen sijaan vielä vähäistä ja keskittyy yksittäisiin reitteihin tai sijainteihin, eikä jakeluinfra-asetuksen vuoden 2025 vaatimustasoa saavutettu.
Traficomin selvitys kuvaa tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin tilaa vuoden 2025 lopussa. Lisäksi siinä arvioidaan jakeluinfra-asetuksen vaatimusten toteutumista Suomessa.
Latausverkosto on kasvanut Suomessa sekä määrällisesti että teholtaan, mikä tukee sähkökäyttöisen henkilö- ja tavaraliikenteen yleistymistä. Selvitys osoittaa, että vaikka kehitys on kokonaisuutena myönteistä, erityisesti raskaan liikenteen latauskenttien määrää, maantieteellistä kattavuutta ja tehoa on lähivuosina kasvatettava.
Henkilö- ja pakettiautojen latausinfra jatkoi vakaata kasvuaan
Henkilö- ja pakettiautojen latausinfrastruktuuri jatkoi vahvaa kasvuaan vuonna 2025. Vuoden lopussa Suomessa oli yli 20 000 henkilö- ja pakettiautoille soveltuvaa julkista latauspistettä, joista yli 4 000 oli teholtaan vähintään 150 kW. Latausinfraa onkin Suomessa runsaasti suhteessa ladattavien ajoneuvojen määrään. Kasvu on ollut erityisen voimakasta sekä hitaassa peruslatauksessa että huippunopeassa suurteholatauksessa. Tämä tukee sähköautojen käyttöä niin arjessa kuin pidemmillä matkoilla.
Ladattavien henkilöautojen määrä ylitti Suomessa vuonna 2025 jo 350 000 ajoneuvon rajan. Näistä lähes puolet on täyssähköautoja, ja ne ohittavat todennäköisesti kokonaismäärällään ladattavat hybridit kuluvan vuoden aikana. Ladattavia ajoneuvoja on eniten käytössä Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä myös julkinen latausverkosto on tihein. Latausverkoston kattavuus on kuitenkin parantunut koko maassa, ja myös Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne kehittyy lupaavasti.
Sähkökäyttöiset ajoneuvot ja niiden julkinen latausinfra Suomessa vuoden 2025 lopussa.
Suomen ensimmäiset megawattilaturit otettiin käyttöön
Suomessa on vasta reilut 200 täyssähköistä kuorma-autoa, ja niitä palvelevan latausinfrastruktuurin kehitys on vielä alkuvaiheessa. Julkisia latauspisteitä on toistaiseksi vähän, mutta ne ovat teholtaan varsin suuria. Niiden joukossa on jo megawattiluokan latausratkaisuja, jotka mahdollistavat raskaan kaluston erittäin nopean lataamisen. Kehitys viittaa siihen, että julkinen latausinfrastruktuuri rakentuisi alusta alkaen suuritehoiseksi.
"Julkinen latausinfra on kasvanut muutamassa vuodessa yksittäisistä latauspisteistä jo useisiin kymmeniin. Pääasiassa raskaita sähkökäyttöisiä ajoneuvoja ladataan kuitenkin pienempitehoisella yksityisellä latausinfralla, mikä kävi ilmi myös sähkökuorma-autojen hankintatukea hyödyntäneille yrityksille suunnatun Traficomin kyselytutkimuksen tuloksissa", kertoo Traficomin johtava asiantuntija Heidi Auvinen.
Miten Suomi suoriutuu EU-lainsäädännön velvoitteista?
Henkilö- ja pakettiautojen julkinen latausinfrastruktuuri on Suomessa hyvällä tasolla, ja EU:n jakeluinfra-asetuksen ladattavien ajoneuvojen määrään suhteutettu kokonaisantotehovaatimus täyttyy reilusti. Myös TEN-T-ydinverkon osalta asetuksen henkilö- ja pakettiautojen latausta koskevat vuoden 2025 tavoitteet saavutettiin, kun huomioidaan vähäliikenteisiä tieosuuksia koskevat poikkeukset.
Liikennemääriin sidotut poikkeukset, jotka mahdollistavat tiettyjä helpotuksia jakeluinfra-asetuksen vaatimuksiin nähden, ovatkin Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien ja verrattain vähäliikenteisten teiden maassa tärkeä jousto. Poikkeusten avulla latausinfran rakentamisessa voidaan huomioida kysynnän määrä ja mitoittaa latauspalvelut tarkoituksenmukaiselle tasolle.
Raskaan liikenteen latausinfrastruktuurin osalta kehitys on edennyt, mutta jakeluinfra-asetuksen vuoden 2025 tavoitteet eivät täyttyneet. Latauskenttiä on määrällisesti jotakuinkin vaatimustason mukaisesti, mutta niiden tehot ja sijainnit eivät vielä mahdollista asetuksen edellyttämää palvelutasoa ja kattavuutta.
EU:n jakeluinfra-asetuksen vaatimukset kohdistuvat erityisesti TEN-T-verkkoon ja julkisesti saatavilla olevaan infrastruktuuriin. "On kuitenkin tärkeää huomioida myös yksityinen latausinfra sekä jakeluinfrastruktuurin riittävä saatavuus koko maassa. Täydentävistä tavoitteista ja toimenpiteistä linjataan kansallisessa jakeluinfraohjelmassa", kertoo liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Edgar Pyhälä.
Taustatietoja
Jakeluinfra-asetus (EU) 2023/1804, eli asetus vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta, määrittelee EU:n jäsenvaltioille sitovat vähimmäisvaatimukset muun muassa tieliikenteen julkiselle sähkölataus- ja vetytankkausinfrastruktuurille. Asetuksen tavoitteena on varmistaa jakeluinfran vähimmäistaso, joka tukee vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Asetus edistää myös jakeluinfran yhteentoimivuutta sekä varmistaa tiedonsaannin ja asianmukaiset maksutavat loppukäyttäjille.
Traficomin selvitys tuotti tietopohjan Suomen jäsenvaltiokohtaiseen raportointiin Euroopan komissiolle koskien jakeluinfra-asetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistymisen seurantaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
Lisätiedot
Heidi Auvinen, johtava asiantuntija, p. 029 534 5361, heidi.auvinen@traficom.fi