Verkkohuijaukset koskettavat yhä useampaa – arjen tietoturvataidot auttavat tunnistamaan huijaukset

Verkkohuijaukset koskettavat lähes kaikkia digipalveluita käyttäviä kansalaisia. Finanssialan mukaan vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä 148 miljoonaa euroa. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan tästä 75,5 miljoonaa euroa, mutta rikollisille päätyi silti 72,5 miljoonaa euroa. Huijausten tunnistaminen on keskeistä, jotta verkkoasiointi säilyy turvallisena ja luotettavana.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Poliisi, Digi- ja väestötietovirasto sekä Aalto-yliopiston Cyber Citizen -hanke käsittelivät verkkohuijauksia ja niiden torjuntaa Nyt valppaana -yleisötilaisuudessa Jyväskylässä 15.4. Tilaisuudessa jaettiin käytännön keinoja turvallisempaan digiarkeen.

Huijaukset kohdistuvat arjen tilanteisiin

Verkkohuijaukset liittyvät usein arjen tavallisiin tilanteisiin, kuten maksuihin, paketteihin, läheisten yhteydenottoihin tai viranomaisasiointiin. Huijausviesti voi vaikuttaa aidolta, mutta jokin viestissä ei täsmää. Odottamatta saapunut viesti, jossa vaaditaan kiireellistä reagointia tai viesti sisältää kirjautumislinkin, kannattaa tarkistaa huolellisesti. Aidon ja huijausviestin tunnistaminen on taito, jossa voi harjaantua.

Näin tunnistat viranomaisviestit

Viranomaisten Suomi.fi-palvelun viestit saapuvat vain sähköpostitse tai Suomi.fi-sovellukseen. Ne eivät tule esimerkiksi tekstiviestinä tai pikaviestikanavissa, eivätkä viestit sisällä koskaan linkkejä. Viranomainen lähettää heräteviestin, joka kertoo, että olet saanut viranomaispostia Suomi.fi-palveluun. Viranomaisen viestit eivät myöskään vaadi välitöntä reagointia.

Rikolliset käyttävät myös puheluita digihuijauksissa. Viranomaisen nimissä soittavalta voit aina kysyä hänen nimensä, tehtävänimikkeensä, sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa, jonka kautta voit palata asiaan ottamalla itse yhteyttä suoraan häneen.

Väärennetyt sivustot voivat näyttää uskottavilta

Väärennetyille sivustoille päädytään usein huijausviestissä tai sosiaalisen mediassa olleen linkin kautta. Huokuttimina toimivat usein poikkeuksellisen edulliset tai hyvin rajallisen ajan saatavilla olevat tarjoukset tai poikkeukselliset ansaintamahdollisuudet.

Älä klikkaa tuntemattomia linkkejä, vaan käytä aina palveluntarjoajan sovellusta tai virallista verkkosivua.

Verkossa esiintyy myös työpaikkailmoituksia ja muuta toimintaa, jossa pyydetään siirtämään tai sijoittamaan toisten rahaa. Tällaisissa tilanteissa on usein kyse rikollisesta toiminnasta.

Opi kyberturvallisuutta pelaamalla

Nuorten arki pyörii digipalveluissa, peleissä ja somessa, myös kyberturvataitoja voi harjoitella verkossa.  Yksi esimerkki nuorille suunnatusta tavasta oppia on maksuton Cyber City Tycoon -mobiilipeli, joka sijoittuu verkkorikollisuuden maailmaan. Pelissä pelaaja katsoo asioita kyberrikollisen silmin ja johtaa huijarirobottien ryhmää. Samalla hän oppii tunnistamaan verkkorikollisten tekniikoita arjessaan.

Toimi nopeasti, jos epäilet huijausta

Jos epäilee joutuneensa huijauksen kohteeksi, tärkeintä on toimia nopeasti. Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä omaan pankkiin. Tämän jälkeen kannattaa tehdä rikosilmoitus ja tarvittaessa ilmoittaa asiasta Kyberturvallisuuskeskukselle.

Huijatuksi joutuminen on yleistä, eikä sitä tarvitse hävetä. Apua ja tukea on saatavilla esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä.