Uutismediatuki auttoi pitämään uutistarjonnan elinvoimaisena – investointeja myös tulevaisuuteen
Uutismediatuki oli kertaluonteinen valtionavustus, jonka tavoitteena oli tukea kattavaa ja yhteiskunnallisesti tärkeää tiedonvälitystä sekä monipuolista ja monimuotoista uutistoimintaa. Vuosien 2024 ja 2025 aikana Traficom maksoi valtionavustuksia uutismedioiden ja tiedonvälityksen tukemiseen yhteensä 179 eri medialle. Uutismediatuki toi helpotusta monen toimituksen arkeen. Traficomin tuella vältettiin lomautuksia ja irtisanomisia, säilytettiin julkaisutahti ja mahdollistettiin panostuksia tulevaisuuteen – erityisesti digitalisaatioon ja paikallisen uutistyön vahvistamiseen.
Avustuksen maksatushakemusten yhteydessä pyydetyissä arvioissa mediat kertoivat, että ilman tukea olisi jouduttu supistamaan toimituksellista työpanosta, vähentämään julkaisuja tai lykkäämään kehityshankkeita. Avustus vapautti resursseja esimerkiksi verkkosivujen uudistamiseen, kesätoimittajien palkkaamiseen ja uusien sisältöjen kokeiluun. Yksi yleisimpiä raportoituja hyötyjä oli se, että päätoimittajat ja avainhenkilöt pystyivät käyttämään enemmän aikaa kehitystyöhön sen sijaan, että kaikki työaika olisi kulunut uutistuotantoon.
Avustuksen vaikutus näyttää olleen suhteellisesti suurin pienissä medioissa, joissa avustus kattoi merkittävän osuuden toimituksellisista palkkakuluista. Tämä näkyi suoraan paikallisen uutistarjonnan säilymisenä – yksikään avustuksen saanut media ei lopettanut toimintaansa vuoden aikana. Myös freelance-toimittajien työllisyys sai piristysruiskeen.
Avustus toi mediakentälle myös henkistä nostetta. Useat toimijat kuvasivat avustuksen olleen selvä viesti siitä, että median roolia yhteiskunnassa arvostetaan ja sen jatkuvuutta halutaan turvata. Tämä rohkaisi etenkin pienempiä toimituksia investoimaan tulevaisuuteen epävarmasta markkinatilanteesta huolimatta.
Kokonaisuutena uutismediatuki onnistui tavoitteessaan: se auttoi osaltaan turvaamaan monipuolisen ja kattavan uutistarjonnan eri puolilla Suomea ja mahdollisti investointeja, joiden vaikutukset kantavat pidemmälle kuin avustusvuosi. Avustus oli luonteeltaan kertaluonteinen ja sen myöntämisen jälkeen mediakentän keskittyminen ja jakelukustannusten nousu ovat jatkuneet, mikä voi rajoittaa sen pitkäaikaista merkitystä.
Avustuksen saajat
Avustusta voitiin myöntää esimerkiksi valtakunnalliselle, alueelliselle tai paikalliselle yleisölle suunnatuille uutisia tuottaville lehdille, verkkojulkaisuille sekä radio- ja tv-kanaville. Uutismedian tuli kattaa laajasti eri aihealueita ja palvella monenlaista yleisöä. Esimerkiksi ammattilehdet ja ammattijärjestöjen tiedotusvälineet, jo puoluetukea saavat puolueiden tiedotusvälineet, pelkästään tiettyyn harrastukseen keskittyvät tiedotusvälineet ja muut vastaavat julkaisut eivät täyttäneet avustuksen myöntämisen edellytyksiä. Lisäksi avustuskelpoisuuteen kuului, että uutismedialla on vastaava päätoimittaja, sekä vähintään yksi kokoaikaista toimituksellista työtä tekevä henkilö.
Avustuksen myöntämisen yleisten edellytysten tarkoituksena oli mm. kohdistaa avustus ammattimaiseen ja jatkuvaan toimintaan, josta tosiasiallisesti aiheutuu kuluja. Valtionavustusta saavan uutismedian tulee esimerkiksi olla vakituisesti ja säännöllisesti ilmestyvä ja sen tulee sisältää uutismedian itse tuottamaa toimituksellista aineistoa. Julkaisutiheyttä koskevilla vaatimuksilla avustusta oli tarkoitus kohdentaa nimenomaan uutistoimintaa harjoittaville tiedotusvälineille.
Avustuksen määrä
Avustuksen suuruus yhtä toimituksellista työtä tekevää henkilöä kohden saatiin jakamalla avustukseen varattu määrä (7 miljoonaa euroa) avustuskelpoisiin hakemuksiin perustuvalla toimituksellista työtä tekevien henkilöiden yhteenlasketulla lukumäärällä. Toimituksellista työtä tekevien henkilöiden lukumäärää laskettaessa huomioitiin sekä palkkasuhteessa olevat henkilöt että freelance-palkkiot henkilötyövuosiksi muutettuina. Enintään 4 toimittajaa vuodessa työllistävälle yritykselle avustus maksetaan 1,3-kertaisena.
Avustus jaettiin ns. de minimis -tukena, jolloin yksi konserni ei voinut saada avustusta yli 200 000 euroa. Tähän 200 000 euron kattoon lasketaan kaikki kuluvan ja edellisen kahden verovuoden aikana saadut de minimis -tuet.