Siirry pääsisältöön
Liikenne- ja viestintävirasto

Yhteisrakentamisen käsitteet ja hyvät käytännöt

Yhteiset käsitteet ja hyvät käytännöt sujuvoittavat verkkojen rakentajien yhteistyötä. Tutustu alan yhteisiin käsitemalleihin ja käytäntöihin, jotka tukevat verkkotiedon hyödyntämistä, yhteisrakentamista, yhteiskäyttöä ja verkkoihin ja rakenteisiin liittyviä lisäpalveluja.

Käsitteet

KäsiteMääritelmä
ErotinasemaErottimista koostuva asema. Erotin on suur- ja keskijännitteellä käytetty kytkinlaite, jolla kuorma voidaan erottaa virtapiiristä erottimen ollessa virraton. Erottimella saadaan aikaan näkyvä avausväli koskettimien välille.
HaarapistePiste, jossa sähköjohto (ilmajohto) haarautuu.
IlmakaapeliMaanpinnan yläpuolelle sähköpylvääseen tai johonkin muuhun rakennelmaan kiinnitetty kaapeli.
JakelumuuntamoJakelumuuntamo on muuntamo, jossa keskijännite muunnetaan kiinteistöissä käytettävälle pienjännitetasolle.
JakokaappiJakokaappi on maan pinnalle asennettavaksi suunniteltu pienjännitekeskus.
JohtoalueJohtoalue on rakennusrajoitusalue, jonka muodostavat johtoaukea sekä johtoaukean molemmin puolin sijaitsevat reunavyöhykkeet, joissa puiden kasvukorkeus on rajoitettu. Suurjännitejohdon johtoaukeat ja reunavyöhykkeet määritellään seuraavasti: - 110 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 26-30 metriä. - 220 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 32-38 metriä. - 400 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 36-42 metriä. Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin yleensä 10 metriä.
Kaapeli (sähkö)Kaapeli on moninapainen sähköjohto. Ilmajohto (sähkö) Maanpinnan yläpuolelle, sähköpylvääseen sijoitettu sähköjohto. Avojohto Avojohto on ilmajohto, jossa jokainen johdin on erikseen kiinnitetty eristimeen tai muuhun kiinnikkeeseen.
Katkaisija-asemaAsema, joka koostuu katkaisijoista. Katkaisija on laite, jolla kuorma voidaan erottaa virtapiiristä virrallisena.
KeskijännitejohtoEnergiaviraston määritelmä: 1-70 kV:n sähköjohdot ovat keskijännitejohtoja.
KompensointiasemaLoistehon ja verkon jännitteen säätämiseen tarkoitettu laitteisto, jolla voidaan vähentää johdoissa ja muuntajissa esiintyviä jännite-, teho- ja energiahäviöitä.
KytkinasemaKytkinasema on suur- tai keskijännitteisen jakeluverkon kohta, jossa voidaan suorittaa erilaisia kytkentöjä, sähköenergia siirron keskittämistä tai jakoa eri johdoille. Kytkinasema on siis sähköasema, jossa ei tapahdu jännitteen muuntamista.
LiittymisjohtoLiittymisjohto tarkoittaa yhtä sähkönkäyttöpaikkaa taikka yhtä tai useampaa voimalaitosta varten rakennettua sähköjohtoa, jolla liittyjä tai liittyjät liitetään sähköverkkoon.
MaadoitusjohdinJohdin, joka muodostaa järjestelmän tai laitteen osan ja maan välille johtavan yhteyden.
MittauskeskusSähkön mittaamiseen tarkoitettu laitteisto.
PienjännitejohtoEnergiaviraston määritelmä: 1 kV:n tai sitä alemman jännitetason sähköjohdot ovat pienjännitejohtoja.
PienjännitekeskusSähköjohtojen liittämiseen ja kytkemiseen tarkoitettu laitteisto.
PienjännitekytkinPienjännitteellä käytetty kytkinlaite, jolla kuorma voidaan erottaa virtapiiristä.
ReittiFyysinen maan alla tai ilmassa oleva tila kuten kaivanto tai ilmajohtojen määrittelemä geometrinen tila, johon sähköjohto tai sähköjohdot on sijoitettu. Huom. Reitti on itsenäinen geometrinen olio - esimerkiksi kaapelin asennuksen yhteydessä mitattu kaivanto. Reitillä ei ole relaatiota muihin reitteihin tai sähköverkon solmupisteisiin kuten sähköasemiin tai jakokaappeihin. Reitit eivät siis muodosta reittiverkkoa eikä kahden sähköaseman välillä ole reittiä.
SuojaputkiSähköjohdon tai tietoliikennekaapelin suojaamiseen tarkoitettu putki. Suojaputki on itsessään suojarakenne, mutta voi olla myös osa muuta suojarakennetta.
SuojarakenneRakennuskohteissa sijaitseva sähkö- ja tietoliikennejohtojen fyysiseen suojaamiseen tai asentamiseen tarkoitettu rakenne. Näitä rakenteita ovat esimerkiksi suojaputki, kaapelikanava, kaapelihylly ja kaapelikouru.
SuurjännitejohtoEnergiaviraston määritelmä: 110 kV - 400 kV:n sähköjohdot ovat suurjännitejohtoja.
SähköasemaSähköasema on suur- tai keskijännitteisen jakeluverkon kohta, jossa voidaan suorittaa jännitteen muuntamista, erilaisia kytkentöjä, sähköenergia siirron keskittämistä tai jakoa eri johdoille.
SähköjohtoSähköjohto tarkoittaa vaihe- ja muiden johtimien muodostamaa eristettyä kokonaisuutta. Sähköjohto voi sisältää jatkoksia, jos sähköjohdon tekniset ominaisuudet eivät muutu jatkoksessa. Huom. Sähköpylväässä olevan avojohdon johtimet ovat näkyvillä. Johdon eristys on toteutettu ilmaeristyksenä.
SähköpylväsPylväs, johon kiinnitetään maanpäällinen sähköjohto.
SähköpääkeskusSähköpääkeskus on rakennuksen tai rakennelman pääkeskus. Rakennuksen sähköverkko ja ryhmäkeskukset liitetään valtakunnan verkkoon sähköpääkeskuksen kautta. Sähköpääkeskuksessa on aina pääsulakkeet, päämittaus (kilowattituntimittari) ja pääkytkin. Lisäksi sähköpääkeskuksessa voi olla ryhmäkeskusten lähdöille omat sulakkeet, tariffinohjauslaite, pistorasioita ja käytönohjaukseen/valvontaan liittyviä komponentteja.

KäsiteMääritelmä
AluejakamoTiettyä maantieteellistä aluetta palveleva jakamo.
JakamoRistikytkentätila, jossa tietoliikennekaapelin johdinpareja tai valokuituja kytketään toisen tietoliikennekaapelin johdinpareihin tai valokuituihin.
Jatkos (tietoliikenne)Kahta tai useampaa tietoliikennekaapelia yhdistävä liitososa. Huom. Tietoliikennekaapeli voi haarautua jatkoksessa kahdeksi tai useammaksi kaapeliksi.
JohdinpariKahden kierretyn johtimen muodostama virtapiirin osa.
KaapelikaivoFyysinen tila, johon liittyvien suojaputkien kautta tietoliikenneverkkoa on mahdollista laajentaa puhaltamalla tietoliikennekaapeleita suojaputkiin.
KaapelireittiMaan alla tai ilmassa oleva tila, johon tietoliikennekaapeli sijoitetaan
KoaksiaalikaapeliKoaksiaalikaapeli on siirtolinja, joka siirtää korkeataajuuksista sähkömagneettista kenttää paikasta toiseen. Koaksiaalikaapelin (coaxial cable) nimi tulee sen rakenteesta: se koostuu johtimesta sylinterimäisen ulkojohtimen sisällä. Tutuin käyttökohde koaksiaalikaapelille on television antennijohto.
KuparikaapeliKuparijohtimista muodostuva tietoliikennekaapeli. Valokuitukaapeli Valokuiduista muodostuva tietoliikennekaapeli.
KytkentäreittiSignaaliyhteys kahden kytkentäpisteen välillä, yleensä talojakamon kytkentäpisteen ja tietoliikennekeskuksen johdinparin kytkentäpisteen välillä.
PääjakamoTiettyä maantieteellistä aluetta palveleva jakamo.
SuojaputkiSähköjohdon tai tietoliikennekaapelin suojaamiseen tarkoitettu putki, jonka sisään on mahdollista asentaa yksi tai useampi sähköjohto tai telekaapeli. Suojaputki on itsessään suojarakenne, mutta voi olla myös osa muuta suojarakennetta.
SuojarakenneRakennuskohteissa sijaitseva sähkö- ja tietoliikennejohtojen fyysiseen suojaamiseen tai asentamiseen tarkoitettu rakenne. Näitä rakenteita ovat esimerkiksi suojaputki, kaapelikanava, kaapelihylly, kaapelikouru ja kaapelikaivo.
TalojakamoTiettyä rakennusta palveleva jakamo.
TietoliikennekaapeliVaipaltaan yhtenäinen, sisältää kuparista tai muusta johtavasta materiaalista valmistettuja johtimia tai valokuituja.
TietoliikennekeskusTietoliikenteen prosessointiin tarkoitettu keskus. Datakeskukset ja puhelinkeskukset ovat tietoliikennekeskuksia.
TukiasemaJakamo, jonka avulla päätelaitteet kytkeytyvät radioteitse tiedonsiirtoverkkoon.
UlkojatkoskoteloTietoliikennekaapelin jatkamiseen, päättämiseen tai haaroittamiseen tarkoitettu, ulkona (kaapelikaivossa, tolpassa, maan alla) sijaitseva kotelo.
ValokuituValokuitu on ohut lasista tai muovista (esim. akryylimuovi) vedetty kuitu, jonka tarkoituksena on johtaa valoa.
YhteysväliYhteysväli tarkoittaa kahden solmupisteen, esimerkiksi kahden jakamon välistä fyysistä tietoliikenneyhteyttä. Yhteysväli määrittelee jakamoiden kytkentäpisteet, joiden välillä on signaaliyhteys. Yhteysvälikäsitteen avulla fyysinen ja looginen verkko kytkeytyvät toisiinsa. Huom. Kytkentäreitti voidaan toteuttaa sellaisten solmupisteiden kautta, joilla on olemassa yhteysväli.

EU:n komissio antoi 18.9.2020 suosituksen laajakaistaverkkojen rakentamisen edistämiseksi (EU 2020/1307). Suosituksen pohjalta jäsenvaltiot kehittivät yhdessä EU:n komission kanssa yhteisen välineistön laajakaistayhteyksien rakentamisen edistämiseksi ja nopeuttamiseksi. Välineistö julkaistiin 26.3.2021. 

Välineistössä esitellään yhteensä 39 erilaista välinettä nopeiden verkkojen rakentamisen edistämiseksi ja 5G:n käyttöönoton vauhdittamiseksi. Välineistön valmistumisen jälkeen kukin jäsenvaltio laati 30.4.2021 mennessä oman suunnitelmansa välineistön käyttöönotosta.

Välineistön toimenpiteet koskevat seuraavia kokonaisuuksia:

  • Lupamenettelyjen yksinkertaistaminen
  • Avoimuuden parantaminen keskitetyn tietopisteen avulla
  • Olemassa olevan fyysisen infrastruktuurin käyttöoikeuden laajentaminen
  • Riitojenratkaisumekanismi
  • Verkkojen ympäristöjalanjäljen pienentäminen
  • Ympäristövaikutusten arviointi
  • Matkaviestinverkkojen rakentamisen investointikannustimet
  • EU-tasoinen koordinaatio taajuuksien käytön osalta rajat ylittävissä teollisessa käytössä olevissa verkoissa
  • 5G-verkkojen säteilyyn ja terveysvaikutuksiin liittyvät kysymykset

Välineistöön liittyvät ohjeet

Mallien avulla kuvataan sähkö-, tietoliikenne, vesijohto-, viemäri-, kaukolämpö-, kaasu- sekä liikenteenohjausverkkojen keskeisimmät käsitteet ja käsitteiden väliset suhteet. 

Mallien tarkoituksena on lisätä ymmärrystä käytettävistä käsitteistä eri verkkotoimijoiden ja heidän sidosryhmiensä kesken, parantaa kommunikaation täsmällisyyttä ja vähentää virhetulkintoja.

Dokumentin on tuottanut Sitowise 12.10.2018.

Hyvät käytännöt

Kustannusten jakomalli yhteisrakentamishankkeisiin

FiCom ry ja Energiateollisuus ry ovat laatineet yhteistyössä jäsenyritystensä kanssa uuden sähkö- ja televerkkojen yhteisrakentamista koskevan kustannustenjakomallin, jonka tarkoitus on edistää yhteisrakentamista toimialojen yhtiöiden kesken.

Yhteinen kunnallistekninen työmaa - tilaajien välinen sopimus

Oppaan ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Kuntaliitto, Energiateollisuus, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ja Suomen Vesilaitosyhdistys.

 

Sivu on viimeksi päivitetty