Traficomin trendiraportti tunnistaa kolme Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta muovaavaa kehityssuuntaa

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ensimmäinen trendiraportti nostaa esiin kolme kehityssuuntaa, joihin Suomessa on lähivuosina kiinnitettävä erityistä huomiota. Ne liittyvät liikennejärjestelmän toimivuuteen ja rahoitukseen, teknologian hyödyntämiseen talouskasvun lähteenä sekä digitaalisen ympäristön turvallisuuteen.

– Turvallinen, toimiva ja kestävä liikennejärjestelmä on kansantaloutemme perusedellytys. Suomen maantieteellinen sijainti ja kasvava korjausvelka lisäävät erityisesti vientiteollisuuden kustannuksia, Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki sanoo.

– Perusväylänpidolla on yksittäisiä infrastruktuurihankkeita suurempi merkitys kilpailukyvylle. Siksi sen rahoituksen turvaaminen on ratkaisevaa.

Myös logistiikkaketjujen kestävyydestä on tulossa yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Vihreä siirtymä edellyttää investointeja kuljetuskalustoon ja jakeluinfrastruktuuriin, mutta voi pidemmällä aikajänteellä muodostua kilpailueduksi.

Joukkoliikenteen kustannukset ovat nousseet 20 % vuodesta 2019, mutta valtion määrärahat eivät ole kasvaneet. Palvelutason heikkeneminen voi lisätä yksityisautoilua, ruuhkia ja painetta tieverkkoon. Joukkoliikenteen rahoitukseen ja järjestämiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, kuten valtion tukemien kuljetusten nykyistä parempaa yhteensovittamista.

Raportin toinen keskeinen teema on teknologian rooli talouskasvun mahdollistajana. Suomi on edelleen digitalisaatiokehityksen kärjessä, mutta kansainvälinen kilpailu kiristyy. Tekoäly, datatalous, avaruusteknologia ja kyberturvallisuusala voivat vauhdittaa tuottavuutta ja innovaatioita. Avaruussektorin kasvu voi myös vahvistaa turvallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta.

– Jotta kasvu voi realisoitua, tarvitaan selkeää ja ennakoitavaa sääntelyä ja riittäviä tutkimus- ja kehityspanostuksia. Yritykset tarvitsevat myös osaavaa työvoimaa ja riittävää tukea viranomaisilta, Saarimäki toteaa.

Kolmas raportissa tunnistettu trendi koskee digitaalisen ympäristön turvallisuutta. Yhteiskunnan digitalisoituminen on lisännyt kyberturvallisuuden merkitystä osana kokonaisturvallisuutta. Kyberturvallisuuden uhkataso on pysynyt koholla ja vakavien tapausten määrä korkealla tasolla, joten on tärkeää löytää tasapaino elinkeinoelämän innovointikyvyn ja yhteiskunnan turvallisuustarpeiden kesken.

Kyberturvallisuus edellyttää pitkäjänteisiä investointeja, osaamista sekä tiivistä yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välillä. Luottamuksen vahvistaminen digitaaliseen yhteiskuntaan on yhteinen tehtävä, ja kyberturvallisuustehtävien resursoinnin tarve on huomioitava turvallisuusviranomaisten resursointia vastaavalla vakavuudella.

– Me Traficomissa haluamme tuoda päätöksenteon tueksi mahdollisimman ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Kun resurssit ovat rajalliset, on entistä tärkeämpää suunnata panokset oikein ja ennakoida vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Saarimäki.