Liikenne- ja viestintävirasto

Valtakunnallinen liikennemallijärjestelmä (Valma)

Valma on valtakunnallinen liikennemallijärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida liikenteen kehitystä ja erilaisten muutosten vaikutuksia.

Tällä sivulla

Mihin Valmaa käytetään?

Liikennemallit tarjoavat systemaattisen tavan tutkia liikkumis- ja kuljetusvalintoja ja niihin vaikuttavia taustatekijöitä. Mallien avulla voidaan kuvata erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia saavutettavuuteen, liikenteen kysyntään ja päästöihin. 

Liikennemallit mahdollistavat myös skenaariotarkastelut, joissa tarkastellaan, miten tietyn tai tiettyjen tekijöiden muutos vaikuttaa liikenteen määriin ja vaikutuksiin. Muutos voi liittyä esimerkiksi väestökehitykseen, maankäytön muutoksiin, talouskehitykseen tai itse liikennejärjestelmään. Skenaariotarkasteluiden kautta liikennemallit tarjoavat ymmärrystä vaikutusten mittaluokista siitä huolimatta, että ne harvemmin täsmällisesti toteutuvat.

Mallijärjestelmä vie Suomen mallinnusta lähemmäksi pohjoismaisia käytäntöjä. Valtakunnallisten mallien kehitystyö edistää myös alueiden liikennemallinnusta ja yhtenäistää käytäntöjä eri puolilla Suomea. Mallijärjestelmästä tehdään avoin ja sitä tullaan käyttämään laajasti myös liikennealan konsultointiyrityksissä.

Mistä Valma koostuu?

Traficom on laatinut eri liikennemuodot (tie, rata, meri) kattavan pitkän aikavälin verkollisen henkilö- ja tavaraliikenteen mallin sekä ajoneuvokantamallin.

Henkilöliikenteen mallilla kuvataan Suomen sisäisiä henkilömatkoja. Tavaraliikenteen mallilla ennustetaan tavaraliikenteen kuljetuksia tieliikenteessä, rautateillä ja meriliikenteessä. Ajoneuvokannan ennustemallin avulla arvioidaan autokannan teknisen kehityksen ja käyttövoimien yleistymisen vaikutuksia osana liikennemallijärjestelmää.

Traficom on laatinut mallin liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta. 

Henkilöliikenteen malli

Henkilöliikenteen malli kuvaa suomalaisten liikkumisvalintoja: matkojen määrää, suuntautumista, kulkutapavalintoja ja reitinvalintaa. Lisäksi malli kuvaa kotitalouksien henkilöautojen omistusta. 

Mallin tavoitteena on selittää, mitkä tekijät vaikuttavat yksilöiden liikkumispäätöksiin, eli yhdistämään havaitut valinnat niitä selittäviin taustatekijöihin, kuten liikenneverkon palvelutasoon, maankäyttöön, liikenteen hinnoitteluun sekä henkilöiden ominaisuuksiin.

Henkilöliikennemalli mahdollistaa monipuoliset liikkumiseen liittyvät analyysit. Sen avulla voidaan tarkastella erilaisten ihmisryhmien nykyisiä preferenssejä sekä arvioida toimintaympäristön muutosten vaikutuksia liikkumisvalintoihin muuttamalla malliin kuvattuja taustatekijöitä. 

Yksilötason päätökset yhdistyvät reitinvalinnan yhteydessä liikennevirroiksi, jotka muodostavat keskeisen lähtökohdan liikennesuunnittelulle sekä liikennejärjestelmän mitoitukselle. 

Mallissa kuvataan yleisimmät kulkutavat: kävely, pyöräily, joukkoliikenne, henkilöauto ja lentoliikenne. Henkilöliikenteen malli on rajattu kuvaamaan Suomessa tapahtuvaa liikkumista, joka jaetaan päivittäisiin matkoihin (työ, opiskelu, kauppa, vapaa-aika) ja harvemmin tapahtuvaan matkustamiseen (yön yli matkat, työasiointi). 

Ulkomaille suuntautuvat matkat sisältyvät malliin vain kotimaassa tehtävän osuuden osalta, eli mallilla ei voida arvioida ulkomaan yhteyksissä tapahtuvien muutosten vaikutuksia liikkumiseen.

Tavaraliikenteen malli

Tavaraliikenteen malli perustuu oletuksiin muun muassa tulevasta liikennejärjestelmästä ja maankäytöstä sekä taloudellisesta kehityksestä. Malli sisältää kotimaan kuljetukset sekä viennin ja tuonnin. Tavaraliikenteen malli toimii kiinteänä osana mallijärjestelmän kokonaisuutta henkilöliikenteen mallin kanssa ja hyödyntää yhteistä liikenneverkkokuvausta.

Tavaraliikenne ymmärretään talouden aktiviteetista johdettuna kysyntänä. Talouden kehityksen arviointiin käytetään REFINAGE -talousmallia, jonka tuloksena saadaan tavaraliikennemallin lähtökohdaksi hyödykkeiden kotimaisen tuotannon ja käytön sekä viennin ja tuonnin arvot. Euromääräiset tuotannot muunnetaan kuljetettavien hyödykkeiden tonnimääriksi tilastotietojen perusteella määritetyillä kertoimilla. 

Tavaraliikenteen malli sisältää erilliset osamallit kotimaan sisäisille kuljetuksille ja ulkomaankaupan kuljetuksille. Kotimaan kuljetusten malli tuottaa ennusteen kuljetusvirtojen suuntautumisesta sekä kuljetustapavalinnoista. Viennin ja tuonnin malli tuottaa ennusteen kuljetusten käyttämistä reiteistä ja kuljetustavoista. Lopuksi osamallien tuottamat tiekuljetusten, rautatiekuljetusten ja laivakuljetusten kuljetusvirrat sijoitellaan liikenneverkolle.

Tavaraliikenteen ennusteen pohjalta voidaan arvioida tavaraliikenteen suoritteiden kehittymistä alueittain ja kuljetustavoittain sekä liikenteen politiikka- ja infrastruktuurihankkeiden vaikutuksia kuljetusvirtoihin ja sitä kautta esimerkiksi ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen. 

Ajoneuvokannan malli

Ajoneuvokannan ennustemalli tuottaa ajoneuvokannan koostumuksen vuosittain. Käyttövoimien kehityksen ohella se tuottaa tietoja mm. ajoneuvokustannusten, suoritteen ja energiankulutuksen kehityksestä. Ajoneuvokannan ennusteet linkittyvät henkilö- ja tavaraliikenteen malleihin.

Henkilöautokannan malli arvioi ajoneuvokannan koon kehityksen autonomistuksen mukaisesti ja jakaa uudet, kantaan tulevat autot erillisen valintamallin avulla. Valinnassa huomioidaan erilaisten kotitalouksien vaikutus sekä tarjolla olevien autojen vaihtoehdot ja hinnoittelu.

Kehitysskenaarion mukaisesti tuotetaan henkilöautojen käyttökustannusarviot henkilöliikenteen mallin käyttöön, ja henkilöliikenteen mallitulosten avulla muodostetaan lopullinen suorite-ennuste ajoneuvokantaan jaettuna. 

Henkilöajoneuvokanta lasketaan koko Suomen tasolla, mutta malli tuottaa myös arvion alueellisesta jakaumasta esim. maakuntatasolla. 

Tavaraliikenteen ajoneuvokannan kehitys lasketaan tavaraliikenteen mallin tuottaman kuljetuskysynnän mukaisesti. 

Kuljetuskysyntä tavaralajeittain jaetaan eri kuorma-autotyypeille, käyttövoimille ja matkapituuksille kustannuspohjaisesti, jolloin ennuste huomio mm. erilaiset polttoaineen hintakehitykset käyttövoimien välisessä valinnassa. Tuloksena muodostuu sekä ajo- että tonnikilometrisuoritekehitys eri käyttövoimille ja kuorma-autotyypeille. Samalla lasketaan uudet yksikkökustannusarviot tavaraliikenteen mallin tueksi.

Henkilö- ja kuorma-autokantamallien ohella voidaan muodostaa kevyemmät trendipohjaiset ennusteet myös muille ajoneuvoluokille (pakettiautot, bussit, mopot, moottoripyörät), jotta tieliikenteen ajoneuvokannasta saadaan kokonaiskuva. 

Valmiiden laskentatulosten ohella mallin tuottamaa ennustetetta voidaan käyttää myös muiden laskentatyökalujen (esim. COPERT) pohjalla.

Syksyn 2026 Valma-tilaisuudet

Tutustu myös marras-joulukuussa järjestettäviin Valma-tilaisuuksiin. Ilmoittautuminen tilaisuuksiin on päättynyt 30.10.2026. Lisätietoa tapahtumista löytyy tapahtumasivulta. 

Sivu on viimeksi päivitetty