Usein kysytyt kysymykset
N2000-korkeusjärjestelmässä olevilla merikarttatuotteilla syvyys- ja väylätiedot ilmoitetaan maankuoreen sidotussa N2000-korkeusjärjestelmässä aiemmin merialueilla teoreettiseen keskiveteen ja sisävesillä NN-korkeusjärjestelmään käytetyn sidonnan sijaan. N2000-korkeusjärjestelmään sidottuja merikarttatuotteita käytettäessä tulee käyttää N2000-korkeusjärjestelmässä ilmoitettavaa vedenkorkeustietoa.
Käytännössä merialueilla N2000-järjestelmässä ilmoitettavat vedenkorkeuslukemat ovat jatkossa suurempia eli niin sanottua plus-vettä on aiempaa enemmän. Vastaavasti N2000-kartoilla esitettävät syvyys- ja väylätietolukemat pienenevät vertaustasojen välisen eron verran. Merialueella tämä vertaustasojen ero vaihtelee noin 10-20 cm merialueesta riippuen.Vesillä liikkujan tulee jatkossa huomioida merialueilla entistä tarkemmin Ilmatieteen laitoksen antamat reaaliaikaiset vedenkorkeushavainnot ja havaintojen ilmoittamisessa käytetty korkeusjärjestelmä.
Muutos yhtenäistää ja selkeyttää tilannetta merikartoilla ja -väylillä sekä huomioi maankohoamisen vaikutuksen. N2000-merikarttojen syvyystiedot pysyvät ajantasaisina käytettäessä samaan N2000-korkeusjärjestelmään sidottua vedenkorkeustietoa. Näin uudistus mahdollistaa kartan käyttäjälle yksinkertaisella menettelyllä ajantasaisen tiedon kartalla esitetyn kohteen vesisyvyydestä. Uudistus mahdollistaa myös tulevaisuudessa uudenlaisten navigointituotteiden käyttöönoton.
Kartta- ja väyläuudistuksen taustalla on käytännön toimintaan liittyviä uudistustarpeita, mutta uudistus pohjautuu myös säädöksiin. Julkishallinnon suositus 163 määrittelee N2000-korkeusjärjestelmän Suomen valtakunnalliseksi korkeusjärjestelmäksi. Itämeren maiden merikartoitusviranomaiset ovat myös sopineet siirtymisestä yhteisen N2000-korkeusjärjestelmän (Baltic Sea Chart Datum 2000, BSCD2000) käyttämiseen. Järjestelmä on yhteensopiva eurooppalaisen korkeusjärjestelmän (EVRS) kanssa ja helpottaa näin ollen tietojen yhteiskäyttöä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
N2000-järjestelmässä nollakohta on kiinteä, kun taas teoreettisen keskiveden nollakohta siirtyy vuosittain joitakin millimetrejä. Teoreettinen keskivesi ei siis oikeasti ole yksi selkeästi määritelty vertaustaso, vaan käytännössä vuosittain vaihtuva vertaustaso. Eri vuosien keskiveteen sidotut syvyystiedot eivät siten ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. Käytännön syistä keskivesikartat sisältävät aina eri vuosien tietoja, ja tämä keskivesituotteisiin sisältyvä virhe jää loppukäyttäjältä kokonaan piiloon. Vuosittain vaihtuva vertaustaso aiheuttaa hankaluutta myös tiedon ylläpidossa. Pidemmän ajan kuluessa virhe voi muuttua merkittäväksi. N2000- järjestelmässä eri vuosina tehdyt mittaukset ovat suoraan vertailukelpoisia keskenään jolloin syvyystieto ei vanhene.
Keskiveteen sidotussa merikartassa maanousu jää huomioimatta, aiheuttaen syvyystiedon nopean vanhenemisen. N2000 -järjestelmän nollataso on maankuoreen sidottu ja se huomio myös maankohoamisen vaikutuksen.
N2000- merikarttojen julkaisun myötä merikarttamerkinnät muuttuvat. Väylien kulkusyvyysmerkinnät poistetaan kauppamerenkulun väylien osalta. Väylätietoja esitetään jatkossa erillisessä Purjehdusoppaassa.
Vuonna 2021 julkaistua Väylien käyttöön liittyvää ohjeistusta tulee kuitenkin jo soveltaa koko maassa, riippumatta siitä onko käytössä MSL vai N2000 merikartta. Myös nykyisillä keskivesikartoilla esitetyt kulkusyvyydet tulee käsittää ohjeistuksen mukaisina mitoitussyväyksinä.
N2000-merikarttojen julkaisu aloitettiin Perämereltä vuoden 2021 lopussa. Uudistus jatkuu Perämereltä Selkämeren ja Saaristomeren kautta Suomenlahdelle. Sisävesillä uudistus on suunniteltu aloitettavan vuonna 2023. Muutoksen läpivientiin on arvioitu kuluvan noin 5-6 vuotta. Traficomin verkkosivuilla ylläpidetään ajantasaista karttatuoteindeksiä uudistuksen etenemisestä.
Hyödyllisiä linkkejä:Vesiväylien syvyyskäytäntöohje:https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/SYVYYSOHJE_FI_2021_11_01.pdf (pdf)(Ulkoinen linkki)Suomen rannikon purjehdusopas:https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/sailing-directions-finnish-waters
N2000 -merikarttojen julkaisutilanne:https://www.traficom.fi/fi/liikenne/merenkulku/n2000-karttojen-julkaisutilanne
Ilmatieteenlaitoksen vedenkorkeustiedot, myös N2000-korkeusjärjestelmässä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus
N2000 Väylä- ja merikarttauudistus tulee vaikuttamaan myös huviveneilyyn. Koska N2000-järjestelmän nollataso on nykyisen meriveden keskivesipinnan (MSL) alapuolella, syvyyslukemat kartoilla pienenevät vertaustason muutoksesta johtuen keskimäärin 10–20 cm, mutta vastaavasti Ilmatieteen laitoksen esittämät N2000 -vedenkorkeuslukemat ovat saman verran suurempia. Käytettävissä oleva vesisyvyys ei siis muutu, kun huomioidaan N2000-korkeusjärjestelmässä ilmoitettava vedenkorkeustieto"
Matalaväylien mitoitussyväys -lukemat (ent. kulkusyvyydet) tulevat pääsääntöisesti pienenemään, kun kartan väylätiedot muutetaan N2000-järjestelmään. Käytettävissä oleva vesisyvyys kuitenkin säilyy veneväylilläkin entisellään, kun käytettään N2000 -vedenkorkeustietoa.
Väylien ulkopuolisten merialueiden syvyystiedot tulevat pienenemään pääosin enemmän kuin vain korkeusjärjestelmien nollakohtien välisen eron verran. Syynä tähän syvyyslukujen suurempaan pienenemiseen on uudistuksen yhteydessä vanhoille syvyyslukemille tehtävä pidemmän ajan maankohoamisen vaikutuksen huomioiminen. Tulee myös huomioida, että väylien ulkopuolisilla alueilla merikartan syvyyslukemat perustuvat edelleen osin vanhoihin ja puutteellisiin merenmittaustietoihin.
N2000- merikartoilla kulkusyvyyksiä ei enää esitetä kauppamerenkulun väylillä. Kulkusyvyys merikartalla on maailman mittakaavassa suomalainen erikoisuus. Merikartta on pitkälle kansainvälisesti standardoitu. Suomessa ei siis voida päättää vapaasti millaisia merkintöjä merikartoille laitetaan, ja mitä ne tarkoittavat. Suomessa kulkusyyvytenä tunnettu karttamerkintä (INT M6) tarkoittaa standardien valossa "suurinta sallittua syväyttä". Kansallinen määritelmä kulkusyvyydestä ei kuitenkaan tue tätä käsitystä, vaan kulkusyvyys on väylän suunnittelussa käytetty mitoitusarvo. Kauppamerenkulun väylillä kulkusyvyyslukemat poistetaan kartoilta, koska niiden esitys on ristiriidassa kansalliseen ohjeistukseen nähden. Jatkossa väylän kulkusyvyydestä käytetään termiä mitoitussyväys.
Purjehdusopas on merikartan tueksi tuotettu virallinen SOLAS -vaatimusten mukainen merenkulkujulkaisu, jossa esitetään erilaisia navigointiin liittyviä tietoja. Traficom aloitti Purjehdusoppaiden julkaisun vuoden 2021 lopulla. Purjehdusoppaissa julkaistaan mm. väylätietoja. Merilain mukaan päällikön on ennen matkan aloittamista varmistettava, että kuljettavaksi aiottu reitti on suunniteltu käyttämällä kyseessä olevan alueen asianmukaisia merikarttoja ja merenkulkujulkaisuja.
Haraussyvyys tarkoittaa syvyyttä, johon saakka on todettu olevan tietyllä alueella vapaata vettä. Pienin vesisyvyys tarkoittaa todellista pienintä vesisyvyyttä tietyllä alueella. Merikartalla väylän alueiden haraussyvyyksiä esitetään merkinnällä pienin vesisyvyys, siitä huolimatta että kyseessä ei välttämättä ole alueen pienin todellinen syvyys.
Väylän mitoitussyväys 9,5m tarkoittaa, että väylä on mitoitettu käytettäväksi tällä syväyksellä tavanomaisissa olosuhteissa silloin, kun vedenkorkeus on vertaustason nollakohdassa. Mitoitussyväys on siis vertaustasoriippuvainen. Todellinen mitoitussyväys tiettynä hetkenä määräytyy siis aina vallitsevan vedenkorkeuden mukaan. Jos mitoitussyväys N2000- järjestelmässä on 9,5m ja vedenkorkeus N2000- järjestelmässä on +20cm, voi alus mitoituksen mukaan kulkea 9,7m syväyksellä.
Edellä mainittu mitoitussyväys ei kuitenkaan ole tae turvallisesta kulusta, eikä ehdoton raja. Tietyissä tilanteissa ja tiettyjä ehtoja täyttävä alus voi kulkea myös vedenkorkeudella korjattua mitoitussyväyttä suuremmalla syväyksellä. Päällikkö on aina vastuussa varaveden tarpeen arvioinnista, aluksen käyttämästä syväyksestä ja turvallisesta kulusta.
Kauppamerenkulun satamissa satama-altaiden syvyyslukemat ja haraussyvyydet muutetaan vastaamaan N2000-järjestelmää. Kunkin sataman tuloväylälle määritellään uudet mitoitus- ja haraussyvyydet, jotka ovat tapauksista riippuen 0–20 cm pienempiä kuin nykyiset arvot. Vesisyvyys ei kuitenkaan todellisuudessa muutu. Väylävirasto huolehtii muutoksen yhteydessä myös sataman alueella tarvittavista syvyystietojen muuttamisesta N2000 -järjestelmään.
Jotta N2000 väylä- ja merikarttauudistuksen hyödyt turvallisuuden ja kuljetustehokkuuden osalta toteutuvat, niin satamatietojen ajantasaisuus, laatu ja tarkkuus korostuvat. Satamien ajantasaisilla ja tarkoilla tiedoilla on suuri merkitys tehtäessä päätöstä alusten lastausmahdollisuudesta ja väylätilan turvallisesta ja tehokkaasta hyödyntämisestä.
Traficom on käynnistänyt satamayhteistyömallin, joka mahdollistaa sekä tietosisällöltään täydennettyjen, että myös uuden sukupolven, entistä tarkempien virallisten merikarttatuotteiden toteuttamisen laituriin saakka. Yhteistyön tavoitteena on yhdenmukainen mittaustoiminta, tietojen ylläpito ja niihin pohjautuvien merikarttojen ja merenkulkujulkaisujen jakelu niin valtion väylällä kuin sataman alueellakin.
Merikartan syvyystiedot pienenevät vertaustasomuutoksen johdosta noin 10-20cm alueesta riippuen. Joissakin tapauksissa väylien mitoitussyväyksiä ei kuitenkaan ole vastaavasti pudotettu, vaan väylien mitoitussyävys on säilynyt samana sekä MSL että N2000 -tasoissa. Veden syvyyden lisäksi mitoitussyväykseen vaikuttaa mm. väylän mitoituksessa käytetyn aluksen nopeus. Nopeuden alentaminen vähentää aluksen nopeuspainaumaa, jolloin varaveden tarve pienenee. Joissakin tapauksissa varavettä on myös voitu mitoittaa maankohoamisen takia hieman tavanomaista enemmän, jotta väylä olisi turvallinen vielä vuosienkin kuluttua. N2000- järjestelmään siirryttäessä maankohoaminen näkyy pienenevänä vedenkorkeutena, joten mitoitukseen ei tarvitse enää sisällyttää tämänkaltaista varaa, ja tätä varaa on voitu hyödyntää mitoitussyväyksessä. Useimmiten väylän mitoitussyväyksen säilyminen ennallaan tarkoittaa, että vastaavasti mitoitusnopeuksia on alennettu (keskimäärin 0,5-1.0 solmua). Nämä tarkastelut on tehty väyläkohtaisesti, ja mikäli alusten mitoitusnopeus on jäänyt liian alhaiseksi, on väylän mitoitussyväyttä pienennetty. Mitoitusnopeudet ilmoitetaan jatkossa väyläkorttien lisäksi myös Purjehdusoppaassa.
Sisävesillä merikartan syvyys- ja väylätiedot eivät käytännössä muutu. Sisävesien uusilla N2000- karttatuotteilla kunkin vesistöaltaan vertaustasoksi eli purjehduskauden alivedenkorkeudeksi valitaan likipitäen nykyisessä NN-korkeusjärjestelmässä ilmoitettua vertaustason korkeutta vastaava N2000-arvo. Tämän toimenpiteen takia syvyys- ja väylätiedot merikarttatuotteilla säilyvät käytännössä samoina.Saimaan kauppamerenkulun väylillä (syväväylällä) on kuitenkin syytä huomioida kauppamerenkulun väylien karttamerkinnässä tapahtuvat muutokset (ks mitä tapahtuu väylillä).Vesistöaltaan vedenkorkeustietona tulee käyttää N2000-korkeusjärjestelmässä ilmoitettua vedenkorkeustietoa. Ajantasainen vesistöallaskohtainen vedenkorkeustieto tulee olemaan saatavilla N2000-korkeusjärjestelmässä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämissä sisävesien vedenkorkeuspalveluissa.
N2000-merikarttojen julkaisu aloitettiin Perämereltä vuoden 2021 lopussa. Siirtymäajan kestoksi ja muutoksen läpivientiin on arvioitu kuluvan noin 5-6 vuotta. Uudistus jatkuu Perämereltä Selkämeren ja Saaristomeren kautta Suomenlahdelle. Sisävesien karttatuotteiden julkaisu on suunniteltu aloitettavan 2023. https://www.traficom.fi/fi/liikenne/merenkulku/n2000-karttojen-julkaisutilanne
Kartalla käytetty vertaustaso on kerrottu kartan vasemmassa yläreunassa. Lisäksi uuteen korkeusjärjestelmään siirtymistä selkeyttämään on kartan vasempaan alareunaan lisätty käytetyn korkeusjärjestelmän lyhenne. Kartoilla, joiden syvyystiedot on ilmoitettu keskivedestä (Mean Sea Level), käytetään lyhennettä MSL, ja kartoilla, joiden syvyystiedot ovat N2000-järjestelmässä, käytetään lyhennettä BSCD (N2000). Merikarttasarjoissa merkintä löytyy etukannen sisäpuolelta.
Ajantasainen tieto tuotteiden vertaustasosta on tarkistettavissa myös Merikarttakatalogista.
Ajantasainen tieto tuotteiden vertaustasosta on tarkistettavissa merikartoituksen tuoteluettelosta.
Tämän lisäksi soluilla tullaan käyttämään kohdetta M_NPUB, jonka INFORM-kenttään lisätään tieto käytetystä vertaustasosta.
Sekä N2000- että MSL-datumissa olevilla tuotteilla tuotteen metatiedoissa datumina on ilmoitettu ’3 Mean Sea Level’. Tämä johtuu S-57-standardin rajoitteista ja yhteisestä esitystavan linjauksesta Itämerellä.
N2000-tuotteilla on kartalle lisätty M_NPUB-niminen metakohde, jossa lisätieto ”Soundings and heights in meters and referred to Baltic Sea Chart Datum 2000 (N2000).
Kyseinen kohde kattaa N2000-tuotteen koko kartta-alan ja on löydettävissä klikkaamalla haluttua kohtaa Ecdiksellä. Jos kohdetta ei ole, on kyse MSL-tuotteen kattamasta alueesta
Käytännössä samaa asiaa tarkoittavista käsitteistä on tosiaan käytetty eri yhteyksissä eri lyhenteitä. Itämeren valtioiden sopima yhteinen nimitys uudelle korkeusjärjestelmälle on Baltic Sea Chart Datum 2000. Siitä käytetään lyhennettä BSCD2000 tai suomalaisilla merikartoilla BSCD (N2000).
Uusi Itämeren yhteinen korkeusjärjestelmä BSCD2000 on yhteensopiva eri maiden kansallisten korkeusjärjestelmien kanssa, joita ovat esimerkiksi Suomessa on N2000, Ruotsissa RH2000 ja Virossa EH2000.
Merkinnät MW (Mean Water) ja MSL (Mean Sea Level) viittaavat kummatkin teoreettiseen keskiveteen ja tarkoittavat käytännössä samaa asiaa. MSL on merenkulussa vakiintunut termi. Väyläsuunnittelussa ja vesirakentamisessa on käytetty enemmän lyhennettä MW. Katso lisää: tutustu termeihin. Linkki
Ilmatieteen laitos tulee julkaisemaan vedenkorkeushavainnot ja –ennusteet myös N2000-järjestelmässä esimerkiksi verkkosivuillaan (https://ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus). N2000-vedenkorkeustiedottaminen aloitetaan N2000-merikarttojen julkaisun kanssa samanaikaisesti vuoden 2021 aikana.
Teoreettisen keskiveden ja N2000-järjestelmän nollatasojen erot on kerrottu Ilmatieteenlaitoksen julkaisemassa taulukossa (https://ilmatieteenlaitos.fi/keskivesitaulukot).
Vedenkorkeuden pitkän aikavälin muutoksien seuraaminen helpottuu N2000- järjestelmässä. Koska vertaustaso pysyy samana vuodesta toiseen, riittää yksinkertaisesti vedenkorkeuden seuranta. Keskimääräinen vedenkorkeus vaihtelee kuitenkin alueittain, joten vedenkorkeuksien vaihtelua ei voi suoraan vertailla eri alueiden välillä.
