Kuluttajat luottavat uutismediaan, vaikka kohtaavat verkossa myös harhaanjohtavaa sisältöä | Traficom
Liikenne- ja viestintävirasto

Kuluttajat luottavat uutismediaan, vaikka kohtaavat verkossa myös harhaanjohtavaa sisältöä

24. huhtikuuta 2026 klo 11.42

Merkittävä osa kuluttajista luottaa suomalaisen uutismedian sisältöön ja useimmat myös kansainväliseen uutismediaan Traficomin teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan. Sosiaalisen median sisältöihin luotetaan selvästi vähemmän, vaikka niitäkin pidetään usein ainakin osin luotettavina. Luottamus on hyvällä tasolla, vaikka verkossa kohdataan runsaasti väärennettyä sisältöä ja vaalivaikuttamista.

Kuluttajista 79 prosenttia luottaa suomalaisen uutismedian sisältöön täysin tai pääosin. Luottamus on selvästi heikompaa sosiaalisen median ja pikaviestipalveluiden sisältöön. Tiedot perustuvat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin loppuvuodesta 2025 teettämään kuluttajatutkimukseen.

Luottamus mediaan on korkealla tasolla siitä huolimatta, että suuri osa kuluttajista kohtaa verkossa harhaanjohtavaa sisältöä. Esimerkiksi 81 prosenttia kertoo nähneensä väärennettyjä kuvia tai videoita.

"Luottamus uutismediaan on yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeistä. Samalla on tärkeää, että ihmiset tunnistavat verkon sisältöihin liittyvät riskit ja osaavat arvioida tiedon luotettavuutta", sanoo erityisasiantuntija Marja Heinonen Traficomista.

Luottamus keskittyy uutismediaan – enemmistöön sosiaalisen median sisällöstä luottaa vain noin kymmenys kuluttajista

Kuluttajista 84 prosenttia luottaa ainakin yhteen mediapalveluun. Uutismedioihin luotetaan selvästi enemmän kuin sosiaalisen median tai pikaviestipalveluiden sisältöihin.

Suomalaiset uutismediat, kuten Yle, MTV3 ja HS, ei luota lainkaan 5 %, luottaa vähän 15 %, luottaa pääosin 65 %, luottaa täysin 14 %. Kv. uutismediat, kuten CNN, BBC, ei luota lainkaan 7 %, luottaa vähän 30 %, luottaa pääosin 50 %, luottaa täysin 4 %. Pikaviestipalv.t, kuten WhatsApp, Discord, ei luota lainkaan 22 %, luottaa vähän 44 %, luottaa pääosin 22 %, luottaa täysin 2 %. Sos. median palv., kuten Facebook, Snapchat, X, ei luota lainkaan 31 %, luottaa vähän 53 %, luottaa pääo. 10 %, luottaa täysin 1 %.

Kuvio 1. Kuluttajien luottamus eri medioissa näkemäänsä ja lukemaansa sisältöön.

Suomalaiseen uutismediaan luottaa täysin tai pääosin 79 prosenttia ja kansainväliseen uutismediaan 54 prosenttia vastaajista. Sen sijaan sosiaalisen median sisältöön luottaa täysin tai pääosin vain 11 prosenttia kuluttajista, ja 31 prosenttia ei luota siihen lainkaan.

"Luottamuseroja selittää osin se, että uutismediassa sisältöä tuotetaan journalististen periaatteiden mukaisesti, kun taas sosiaalisen median sisältöä voi tuottaa kuka tahansa", toteaa Heinonen.

Ikäryhmien välillä erot ovat melko pieniä uutismedian osalta. Eniten epäluottamusta suomalaiseen uutismediaan oli 45–54-vuotiaiden keskuudessa. Nuoret luottavat sosiaalisen median sisältöihin jonkin verran enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät.

18–24-v, ei luota laink. 13 %, luottaa vähän 64 %, luottaa pääos. 15 %, luottaa täysin 3 %. 25–34-v, ei luota laink. 21 %, luottaa vähän 62 %, luottaa pääos. 12 %, luottaa täysin 2 %. 35–44-v, ei luota laink. 27 %, luottaa vähän 57 %, luottaa pääos. 11 %, luottaa täysin 1 %. 45–54-v, ei luota laink. 36 %, luottaa vähän 50 %, luottaa pääos. 10 %, luottaa täysin 1 %. 55–64-v, ei luota laink. 38 %, luottaa vähän 49 %, luottaa pääos. 9 %, luottaa täysin 1 %. 65–79-v, ei luota laink. 43 % luottaa vähän 43 %.

Kuvio 2. Kuluttajien luottamus sosiaalisen median palveluissa näkemäänsä ja lukemaansa sisältöön ikäluokittain.

Valeuutiset koetaan laajasti uhkaksi kaikissa ikäryhmissä

Kuluttajista 44 prosenttia pitää valeuutisia ja virheellistä tietoa merkittävänä uhkana itselleen tai läheisilleen. Näkemys on samansuuntainen kaikissa ikäryhmissä.

Havaintoja harhaanjohtavasta sisällöstä on paljon. Kolme neljästä kuluttajasta kertoo nähneensä väärennettyjä kuvia ja kaksi kolmesta niin sanottuja deepfake-videoita. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan 64 prosenttia on kohdannut verkossa epäilyttävää tai virheellistä tietoa lähiaikoina.

Sisällön luotettavuuden arviointi voi olla vaikeaa, erityisesti silloin kun aihe ei ole entuudestaan tuttu.

Pylväskuvio kuluttajien prosenttiosuudesta, joka on nähnyt kyseisen luokan väärennettyjä kuvia internetissä sukupuolittain ja ikäluokittain.

Kuvio 3. Osuudet kuluttajista, jotka ovat nähneet internetissä omasta mielestään väärennettyjä kuvia tai deepfake-videoita.

Osa kuluttajista havaitsee vaalivaikuttamista

Kuluttajista 35 prosenttia arvioi, että Suomen ulkopuoliset toimijat ovat pyrkineet vaikuttamaan vaaleihin liittyvään keskusteluun sosiaalisessa mediassa viime vuosina. Neljäsosa vastaajista kokee nähneensä tällaisia vaikutusyrityksiä itse.

Merkittävä osa vastaajista ei kuitenkaan osaa arvioida, onko vaikuttamista tapahtunut.

Vaalivaikuttaminen voi olla vaikeasti tunnistettavaa, sillä verkossa käydään samanaikaisesti myös normaalia poliittista keskustelua ja kampanjointia.

Ympyräkuvio, jossa kuvattu kuluttajien prosenttiosuudet sen mukaan, minkä verran viime vuosien vaalien aikana kuluttajan mielestä on ollut Suomen ulkopuolisten toimijoiden harhaanjohtavaa vaalivaikuttamista sosiaalisen median alustoilla. Erittäin paljon vaikuttamista 3 %, paljon vaikuttamista 9 %, jonkin verran vaikuttamista 21 %, erittäin vähän vaikuttamista 1 %, ei osaa sanoa, kuinka paljon vaikuttamista oli 1 %, vaikuttamista ei ollut lainkaan 21 %, ja ei osaa sanoa, oliko vaikuttamista 44 %.

Kuvio 4. Kuluttajien näkemys siitä, pyrkikö Suomen ulkopuoliset valtiot tai toimijat harhaanjohtavalla tai epäasiallisella tavalla vaikuttamaan vuosina 2024–2025 käytyjen vaalien aikana sosiaalisen median alustoilla vaaleista käytyyn keskusteluun.

Sääntelyllä pyritään vähentämään riskejä

"Traficomin tehtäviin kuuluu mediavapausasetuksen ja digipalveluasetuksen viranomaistehtäviä. Sääntelyn tavoitteena on turvata mediapalvelujen moniarvoisuus ja vähentää verkkoalustoihin liittyviä riskejä, kuten laittoman sisällön leviämistä", sanoo johtaja Jenni Koskinen.

Digipalveluasetus velvoittaa erittäin suuria verkkoalustoja arvioimaan ja vähentämään palveluissaan esiintyviä systeemisiä riskejä. "Näitä riskejä voivat olla esimerkiksi vaaliprosesseihin tai julkiseen keskusteluun kohdistuvat vaikuttamisyritykset", täsmentää Koskinen.

Kuluttajatutkimuksen toteutti Bilendi Oy internetkyselynä 3000:lle yli 18-vuotiaalle henkilölle 28.11.–8.12.2025. Tutkimuksen virhemarginaali on ±1,8 prosenttia.