Matkaviestin- ja satelliittinavigointipalveluiden häiriöt jatkuvat Suomessa edelleen
Keväällä 2026 satelliittinavigoinnin (GNSS) ja matkaviestinverkkojen häiriöt sekä Traficomin tekemät häirintähavainnot ovat lisääntyneet. GNSS-häiriöitä havaitaan erityisesti ilmailussa ympäri vuorokauden eteläisen ja keskisen Suomen alueella. Matkaviestinhäiriöt vaikuttavat paikallisesti Kaakkois-Suomessa itärajan tuntumassa ja häiriöitä voi esiintyä myös päiväsaikaan. Traficom on lähettänyt Venäjälle uudet häiriöilmoitukset GNSS- ja matkaviestinhäiriöistä.
Suomen kansallisena taajuushallinto- sekä liikenteen ja viestinnän turvallisuudesta vastaavana viranomaisena Liikenne- ja viestintävirasto Traficom seuraa GNSS- ja matkaviestinhäiriöiden kehitystä ja toimivuutta Suomessa päivittäin häiriöilmoitusten ja taajuusmonitoroinnin kautta. Traficom tuottaa kansallista tilannekuvaa, tukee varautumista ja häiriötilanteiden hallintaa sekä päätöksentekoa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. GNSS ja matkaviestinverkoissa häiriöt vaikuttavat edelleen, ja Traficomin taajuusmonitoroinnissa häirintähavaintojen määrät ovat alkuvuonna lisääntyneet itäisessä Suomessa.
"Tilannekuvan ylläpito ja aktiivinen seuranta ovat keskeisiä häiriötilanteiden ennakoinnin, vaikutusten hallinnan sekä tehokkaan varautumisen näkökulmasta. Teemme tiivistä hallinnonalojen välistä yhteistyötä erityisesti turvallisuudesta vastaavien ministeriöiden ja viranomaisten kanssa sekä jaamme ajantasaista häiriötilannetietoa päätöksenteon tueksi", kertoo osastopäällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen Traficomista.
GNSS-häirintä ei pääsääntöisesti vaikuta maanpinnalla
GNSS-häiriöt vaikuttavat erityisesti ilmailuun ja merenkulkuun, joissa GNSS-järjestelmiä käytetään laajalti navigointiin. Paikannuksen ja navigoinnin lisäksi GNSS-järjestelmien tuottamaan aikatietoa käytetään muun muassa viestintäverkoissa aikasynkronointiin. Suomessa matkaviestinverkoissa on omat varmennetut synkronointijärjestelyt, joita GNSS-signaali täydentää ja tämän vuoksi GNSS-häirintä ei meillä ole vaikuttanut matkaviestinverkkojen toimintaan.
Maanpinnalla GNSS- häiriötilanne on normaali eli häirinnästä johtuvia häiriöitä ei pääsääntöisesti ilmene, koska GNSS-häiriövaikutus vaimenee hyvin nopeasti maan pinnanmuotojen, puuston ja rakennusten vaikutuksesta. Maanpinnalla GNSS-häiriöt ovat kuitenkin paikallisesti mahdollisia aivan itärajan tuntumassa tai itäisen Suomenlahden rannikkoalueella. Droonien lennätyksessä häiriöitä voi ilmetä pidemmälläkin sisämaassa.
Kuvassa 1 on esitetty pääasialliset häiriöalueet GNSS- ja matkaviestintaajuuksilla.

Kuva 1. GNSS- ja matkaviestinhäiriöiden ilmenemisalueet. Punaisella on kuvattu ilmailussa havaittavissa olevat GNSS-häiriöalueet matkalentokorkeudella (10 km), joilla häiriöitä havaitaan päivittäin. Matalammilla lentokorkeuksilla vaikutusalueet ovat pienempiä. Keltaisella on kuvattu vaikutusalue meriliikenteessä, jossa häiriöt painottuvat Suomenlahden itäosaan. Matkaviestinverkkojen taajuuksilla havaitun häirinnän vaikutusaluetta kuvaa sininen ellipsi.
Häiriöitä voi ilmetä matkaviestinverkoissa myös päiväsaikaan
Itärajan tuntumassa, erityisesti Lappeenrannan ja Vaalimaan välisellä alueella, matkaviestinverkoissa voi edelleen esiintyä paikallisia radiohäiriöitä. Aiemmin häiriöt painottuivat yöaikaan, mutta uusimpien mittaustietojen mukaan niitä voi esiintyä myös päivällä. Häiriöt voivat näkyä käyttäjille esimerkiksi puheluiden katkeamisina tai yhteyksien muodostumisen epäonnistumisina. Häiriöt ovat kuitenkin maantieteellisesti rajattuja, eikä niillä ole vaikutusta verkkojen toimivuuteen muualla Suomessa.
"Mahdollisuus matkaviestinhäiriöihin on hyvä tunnistaa erityisesti raja-alueilla. Vaikka häiriöt ovat usein paikallisia ja lyhytkestoisia, niitä voi esiintyä eri vuorokaudenaikoina. Hätätilanteessa, mikäli alueella on yksikin toimiva matkaviestinverkko, hätäpuhelu ohjautuu automaattisesti siihen, vaikka oman operaattorin verkko ei olisi saatavilla ja myös hätätekstiviesti on käytettävissä", täsmentää Juurakko-Lehikoinen.
GNSS-häirinnän havainto- ja häiriöilmoitusmäärät kasvussa
Keväällä häiriöhavainto- ja ilmoitusmäärät kasvavat myös normaalisti, kun sää muuttuu radioaaltojen etenemiselle suotuisammaksi, jolloin radiohäiriöitä voidaan havaita hyvinkin kaukana häiriölähteestä. Tällöin puhutaan niin sanotusta radiokelistä.
"Kokonaisuutena häirinnän voidaan sanoa lisääntyneen nyt kevään 2026 aikana. Taajuusmonitoroinnissamme GNSS-häirintähavaintojen määrä on kasvanut selvästi helmikuusta 2026 alkaen. Paikoin havaintomäärät ovat olleet poikkeuksellisen korkeita ja myös harhautusta eli spoofingia on havaittu", kertoo Juurakko-Lehikoinen.

Kuva 2. Traficomin taajuusmonitoroinnin GNSS häirintähavainnot Suomen lähialueilla keväällä. Häirintähavaintoja on tehty aiempaa enemmän erityisesti maaliskuussa 2026. (Huom. Osa kasvusta selittyy myös monitorointijärjestelmän kehityksestä 2024-2025 aikana eli vuositason lukuja ei voi suoraan verrata keskenään.)
Häirinnän lisääntyminen on näkynyt keväällä 2026 myös GNSS-häiriöilmoitusten kasvuna erityisesti ilmailussa. Häiriöitä havaitaan ja ilmoitetaan säännöllisesti myös merenkulusta. Veneilykauden alkaessa häiriöihin on hyvä varautua myös veneilyssä Suomenlahden alueella eli karttaplotteriin ei tule luottaa sokeasti ja merikartta kannattaa pitää mukana.
"Sekä matkaviestin- että GNSS-taajuuksien häiriöt ovat peräisin Venäjän alueelta. Ne liittyvät Venäjän niin sanottuun omasuojahäirintään, jolla se pyrkii suojaamaan kriittisiä kohteitaan", Juurakko-Lehikoinen toteaa.
Traficom on tehnyt uudet häiriöilmoitukset Venäjälle ja ITU:lle
Traficom on huhtikuussa 2026 tehnyt uudet viralliset häiriöilmoitukset GNSS- ja matkaviestintaajuuksien häiriöistä Venäjälle sekä Kansainväliselle televiestintäliitolle (ITU, International Telecommunication Union). Häiriöilmoitukset ovat osa kansainvälistä menettelyä, jolla radiotaajuuksien häiriöihin puututaan valtioiden välillä.
Traficom hyödyntää häiriöilmoituksissa taajuusmonitoroinnin tuottamaa mittaus- ja havaintotietoa häiriöiden ajallisesta ja alueellisesta esiintymisestä. Ilmoitusten tavoitteena on, että häiriöiden aiheuttaja ryhtyy toimenpiteisiin häiriöiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Lisäksi ilmoitusten myötä häiriöiden tilannekuva päivittyy myös kansainväliselle televiestintäliitolle.
"Vaikka taajuusmonitorointimme ei osoita häirinnän tarkoitusta, se tuottaa luotettavan tilannekuvan häiriöiden laajuudesta ja kehityksestä. Kansainväliset häiriöilmoitukset ovat keskeinen osa viranomaisyhteistyötä häiriötilanteissa", sanoo Juurakko-Lehikoinen.
Varautuminen keskeistä GNSS-häiriöiden vaikutusten hallinnassa
GNSS-häiriöt voivat vaikuttaa erityisesti navigointiin ja paikannukseen erityisesti ilmailussa, merenkulussa, veneilyssä tai rajaseuduilla myös esimerkiksi droonien lennätykseen. Vaikutukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti paikallisia.
Yhteiskunnan kriittisissä GNSS-riippuvaisissa järjestelmissä häiriöihin on varauduttu useilla rinnakkaisilla ratkaisuilla. Ilmailussa käytössä on useita vaihtoehtoisia navigointitapoja, joten lentäminen jatkuu turvallisena. Viestintäverkoissa, joissa GNSS-signaalia käytetään aikasynkronointiin, häiriöriski on tunnistettu ja matkaviestinverkkojen järjestelmät on suunniteltu kestämään pitkäkestoisiakin GNSS-häiriöitä ilman merkittäviä vaikutuksia.
Vaikka GNSS- ja matkaviestinhäiriöt jatkuvat, yhteiskunnan keskeiset palvelut ja kriittinen infrastruktuuri toimivat kuitenkin hyvin. Häiriöihin on varauduttu kansallisesti useilla rinnakkaisilla ratkaisuilla, ja viranomaiset seuraavat tilannetta jatkuvasti.
"Näin huolehdimme siitä, että yhteiskunta toimii myös häiriötilanteissa", Juurakko-Lehikoinen tähdentää.
GNSS- ja matkaviestinhäiriöiden seuranta ja niihin varautuminen on osa Suomen kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta. Traficom toimii tässä kokonaisuudessa keskitettynä asiantuntija- ja tilannekuvaviranomaisena, joka tukee muiden turvallisuudesta viranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden varautumista häiriötilanteisiin.
Traficom jatkaa häiriötilanteen seurantaa, tekee tarvittaessa lisämittauksia ja ylläpitää ja jakaa ajantasaista tilannekuvaa eri hallinnonaloille sekä viranomaisten, yritysten ja muiden toimijoiden päätöksenteon tueksi.
Lisätietoja
Osastopäällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen, p. 029 539 0326, suvi.juurakko-lehikoinen@traficom.fi
Satelliittinavigointipalveluiden häiriöt Suomessa
Viestintäverkkojen varmennusta ohjaa Traficomin määräys 54, joka edellyttää viestintäverkon synkronoinnin Suomessa sijaitsevaan vertailukellojärjestelmään ja verkon tulee kestää vähintään 2 viikon GNSS-häiriö: Määräys viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistamisesta sekä viestintäverkkojen synkronoinnista