Tekoäly yleistyy kuluttajien arjessa, mutta sen tuottamaan tietoon ei täysin luoteta | Traficom
Siirry pääsisältöön
Liikenne- ja viestintävirasto

Tekoäly yleistyy kuluttajien arjessa, mutta sen tuottamaan tietoon ei täysin luoteta

29. huhtikuuta 2026 klo 8.03

Kuluttajista jo 58 prosenttia käyttää tekoälyä arjessaan, erityisesti vapaa-ajalla ja tiedonhaussa. Vaikka käyttö on helppoa, tekoälyn tuottamaan tietoon suhtaudutaan varauksella ja sitä tarkistetaan muista lähteistä, selviää Traficomin teettämästä kuluttajatutkimuksesta.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kuluttajatutkimuksen mukaan tekoälysovelluksia käyttää yli puolet kuluttajista. Niitä hyödynnetään erityisesti vapaa-ajalla ja oppimisen tukena, mutta samalla niiden tuottaman tiedon luotettavuus herättää epäilyksiä.

"Tekoälyn käyttö on yleistynyt, mutta luottamus sen tuottamaan tietoon rakentuu hitaammin. Siksi on tärkeää, että käyttäjät ymmärtävät, miten tekoäly toimii ja mihin sen tuottama tieto perustuu. Traficom koordinoi EU:n tekoälyasetuksen toimeenpanoa Suomessa ja tukee turvallisen ja luotettavan tekoälyn käytön edellytyksiä", sanoo johtaja Jenni Koskinen.

Tekoälysovellusten käyttö on yleistynyt

Kuluttajista 56 prosenttia on käyttänyt vapaasti saatavilla olevia tekoälysovelluksia ja 22 prosenttia johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen suunniteltuja ratkaisuja. Ainakin toista näistä on käyttänyt 58 prosenttia kuluttajista. Nuorista 18–24-vuotiaista jo 80 prosenttia käyttää tekoälyä, kun 65–79-vuotiaista käyttäjiä on noin kolmannes.

Yleisimmin käytetty sovellus on ChatGPT, jota on käyttänyt 48 prosenttia kuluttajista. Muiden sovellusten käyttö jää selvästi vähäisemmäksi, esimerkiksi Googlen Gemini on käytössä 19 prosentilla kuluttajista ja Microsoftin CoPilot 15 prosentilla.

Vapaasti tekoälyä käytettävien osuudet: kaikki 56 %, nainen 54 %, mies 57 %, 18–24 vuotta 80 %, 25–34 vuotta 74 %, 35–44 vuotta 64 %, 45–54 vuotta 54 %, 55–64 vuotta 47 % ja 65–79 vuotta 33 %. Käyttötarkoitusta varten luotujen osuudet: kaikki 22 %, nainen 21 %, mies 22 %, 18–24 vuotta 36 %, 25–34 vuotta 32 %, 35–44 vuotta 24 %, 45–54 vuotta 22 %, 55–64 vuotta 19 % ja 65–79 vuotta 6 %.

Kuvio 1. Kuluttajista 56 % on käyttänyt vapaasti käytettävissä olevia tekoälysovelluksia ja 22 % on käyttänyt työssään tai muussa yhteydessä jotakin tiettyä käyttötarkoitusta varten suunniteltua ja toteutettua tekoälyratkaisua.

Käyttö painottuu vapaa-aikaan ja oppimiseen

Tekoälyä käytetään eniten vapaa-ajan tarpeisiin, kuten harrastuksiin, joissa sitä hyödyntää 38 prosenttia kuluttajista. Työssä tekoälyä käyttää 21 prosenttia ja opinnoissa 16 prosenttia.

Traficomin kuluttajatutkimuksen perusteella Suomessa kuluttajien yleisimmät käyttötarpeet tekoälylle ovat tekoälyn käyttö oppimisen tukena, huvitukset ja ideoiden tuottaminen. Yhdysvaltalaisessa selvityksessä havaittiin, että tekoälyä käytetään teknisten tarpeiden sijaan yhä enemmän terapiaan, henkiseen kasvuun ja oman tuottavuuden parantamiseen. Vain yhdeksän prosenttia Suomen kuluttajista on käyttänyt tekoälyä keskustelukumppanina ja seurana, mikä oli yhdysvaltalaisessa selvityksessä yleisin käyttökohde.

Käyttökohteita on 7. Kohde 1: oppimisen tuki esim. lisätietoa tai epäselvyyksien selittäm., 32 %. Kohde 2: huvitukset ja hömppä, 24 %. Kohde 3: ideoiden tuottam. esim. tekstin parantam., uusi luova työ tai lomasuunn., 24 %. Kohde 4: tekninen apu esim. koodaus tai kaavat, 13 %. Kohde 5: terveellisempi elämä esim. ruokavalio- tai kuntoiluhallinta, 9 %. Kohde 6: keskusteluk., henkinen tuki, 9 %. Kohde 7: elämän organisointi esim. siivous- tai ruokalistasuunn., 7 %.

Kuvio 2. Kuluttajien osuudet, jotka ovat käyttäneet tekoälyä kyseiseen kokonaisuuteen. Yleisimmin tekoälyä on käytetty oppimisen tukena esimerkiksi tiedonhakuun ja epäselvien asioiden ymmärtämiseen.

Tietoa tarkistetaan, mutta epäluottamus säilyy

Tekoälyn tuottaman tiedon paikkansapitävyyteen kiinnitetään huomiota. Niistä kuluttajista, jotka käyttävät tekoälyä työssä tai opinnoissa, 77 prosenttia tarkistaa saamansa tiedon toisesta lähteestä.

Vaikka 81 prosenttia käyttäjistä kokee tekoälyn käytön helpoksi, 36 prosenttia pitää sen tuottamia tuloksia epäluotettavina. Tulokset koetaan usein selkeiksi, mutta niiden taustaan ei täysin luoteta.

Asenteet jakautuvat hyötyjen ja huolien välillä

Kuluttajien suhtautuminen tekoälyyn on kaksijakoista. Yleisimmät mielikuvat liittyvät epäilyyn ja riskeihin, mutta myös hyötyihin ja mahdollisuuksiin. Kuluttajatutkimuksessa vastaajat kuvasivat näkemystään tekoälystä kahdella sanalla. Yksittäisistä sanoista korostuvat sekä myönteiset kuten hyödyllinen että kielteiset kuten pelottava.

"Tekoäly herättää samaan aikaan kiinnostusta ja epäilyksiä. Kuluttajat näkevät sen hyödyt, mutta suhtautuvat varauksella siihen, kuinka luotettavaa sen tuottama tieto on", toteaa erityisasiantuntija Marja Heinonen.

Luokkia on 10. Luokka 1, hyötyä korostava suhtautuminen 17 %. Luokka 2, innokas 14 %. Luokka 3, kiinnostunut 13 %. Luokka 4, epäilevä 19 %. Luokka 5, pelokas 13 %. Luokka 6, tarpeellisuutta epäilevä 11 %. Luokka 7, ympäristövaikutuksia korostava 0,4 %. Luokka 8, välinpitämätön 1 %. Luokka 9, ei osaa sanoa, ei tiedä, ei käytä, ei osaa käyttää 7 %. Luokka 10, vastaajan sana ei kerro mitään 5 %.

Kuvio 3. Kuluttajien vastaamien tekoälyn herättämien sanaparien luokittelun jakaumat. Kuluttajista 19 % vastasi sanan, joka viittasi tekoälyyn epäilevästi suhtautuvaan ajatukseen ja 17 % vastasi sanan, joka korosti tekoälyn hyödyllisyyttä.

Tietoisuus datan käytöstä vaihtelee

Kaksi kolmasosaa kuluttajista tietää, että tekoälysovellukset voivat tallentaa niille annettua tietoa ja hyödyntää sitä palvelun kehittämisessä. Tietoisuus on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä kuin vanhemmissa.

Traficom korostaa, että kuluttajien on tärkeää ymmärtää tekoälypalveluiden toimintaperiaatteet ja niihin liittyvät riskit, jotta palveluita voidaan käyttää turvallisesti.

Tutkimus perustuu laajaan kyselyyn

Tutkimuksen toteutti Bilendi Oy internetkyselynä 3000 vastaajalle loppuvuonna 2025. Tulokset kuvaavat suomalaisten kuluttajien kokemuksia ja näkemyksiä tekoälyn käytöstä.