Tekoälyn käytöstä on nyt kerrottava aiempaa avoimemmin – Traficom julkaisi ohjeet uusiin velvoitteisiin

EU:n tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen. Avoimuusvelvoitteet koskevat sekä tekoälyjärjestelmien tarjoajia että niiden käyttäjiä. Velvoitteiden mukaan tekoälyn käytöstä on kerrottava ihmisille ja tietyt tekoälyllä tuotetut tai muokatut sisällöt on merkittävä.

Tekoälyn käyttö digitaalisten palveluiden vuorovaikutustilanteissa ja erityisesti sisältöjen tuottamisessa on jo hyvin yleistä. Avoimuusvelvoitteet koskevat suurta joukkoa yrityksiä ja yksityishenkilöitä, ja on jo herättänyt paljon kysymyksiä toimijoiden keskuudessa.

"Avoimuusvelvoitteiden tavoitteena on varmistaa, että ihmiset tunnistavat tekoälyn käytön eri tilanteissa ja voivat arvioida sisällön alkuperää ja luotettavuutta. Traficomin tehtävänä on valvoa, että avoimuutta koskevia vaatimuksia noudatetaan Suomessa ja että kansalaisilla sekä organisaatioilla on saatavilla selkeää tietoa velvoitteiden soveltamisesta", kertoo johtaja Jenni Koskinen Traficomista.

Traficom valvoo velvoitteita Suomessa

Suomessa tekoälyn avoimuusvelvoitteita valvoo pääasiassa Traficom. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien avoimuusvelvoitteiden noudattamista valvovat sektorikohtaiset markkinavalvontaviranomaiset.

Euroopan komissio puolestaan valvoo tapauksia, joissa tekoälyjärjestelmä perustuu yleiskäyttöiseen tekoälymalliin ja sama tarjoaja kehittää mallin ja järjestelmän sekä tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat erittäin suurten verkkoalustojen (esimerkiksi Facebook, X) yhteydessä.

Tekoälyllä tuotettuja tai manipuloituja kuvia, videoita ja ääntä voidaan käyttää esimerkiksi harhaanjohtamiseen. Esimerkiksi aidolta näyttävä kuva, video tai henkilön lausunto voi olla kokonaan tekoälyn tuottama. Avoimuusvelvoitteiden tarkoitus on auttaa ihmisiä tunnistamaan tällaisia sisältöjä ja arvioimaan niiden luotettavuutta aiempaa paremmin.

"Avoimuus tukee luottamusta digitaalisiin palveluihin. Kun tekoälyn käytöstä kerrotaan selkeästi, ihmiset voivat arvioida sisältöjä paremmin ja käyttää palveluja luottavaisemmin. Samalla yhteiset pelisäännöt auttavat yrityksiä ottamaan tekoälyä käyttöön vastuullisesti. On myös tärkeää muistaa, että valtaosa tekoälyn avulla tuotetusta sisällöstä on täysin hyväksyttävää ja hyödyllistä", sanoo yksikönpäällikkö Jarmo Riikonen.

Merkintävelvollisuuksia sekä järjestelmien tarjoajilla että sisältöjen tuottajilla

Traficomin kokemuksen mukaan organisaatioiden kannattaa tarkastella avoimuusvelvoitteita osana normaalia tekoälyn hallintaa, eikä erillisenä vaatimuksena.

Tärkeintä on tunnistaa, missä palveluissa, prosesseissa ja sisällöissä tekoälyä käytetään sekä varmistaa, että vaaditut ilmoitukset ja merkinnät toteutetaan asianmukaisesti. Toimijan vastuut riippuvat sen roolista ja tekoälyn käyttötavasta.

• Tekoälyjärjestelmän tarjoajan on ilmoitettava käyttäjälle, kun tämä on suoraan vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa, esimerkiksi chatbotin kanssa. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvita, jos tekoälyn käyttö on asiayhteydessä selvästi ilmeistä.
• Synteettistä kuvaa, videota, ääntä tai tekstiä tuottavan tekoälyjärjestelmän tarjoajan on huolehdittava siitä, että järjestelmän tuottama tai muokkaama sisältö voidaan tunnistaa keinotekoisesti tuotetuksi tai manipuloiduksi.
• Tekoälyjärjestelmän käyttäjän on kerrottava järjestelmälle altistuville ihmisille tunteentunnistuksen tai biometrisen luokittelun käytöstä.
• Käyttäjän on myös ilmoitettava selkeästi, jos julkaistu sisältö on tekoälyasetuksessa tarkoitettu syväväärennös. Velvollisuus ilmoittaa tekoälyn käytöstä koskee lisäksi tekoälyllä tuotettuja tai muokattuja tekstejä, joiden tarkoituksena on tiedottaa yleisölle yleistä etua koskevista asioista. Käyttäjän velvollisuudet koskevat tilanteita, kun järjestelmää käytetään muuhun kuin yksityiseen ei-ammatilliseen tarkoitukseen.

Vaaditut tiedot on annettava selkeästi ja erottuvasti viimeistään silloin, kun henkilö on ensimmäisen kerran vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa tai kohtaa kyseisen sisällön.

Aivan kaikkea tekoälyllä tuotettua sisältöä ei kuitenkaan tarvitse merkitä. Jos tekoälyllä tuotettu sisältö ei ole niin todentuntuinen, että se voi antaa virheellisen käsityksen sen aitoudesta, siinä ei tarvitse olla merkintää. Tällöin merkinnän puutteesta ei tarvitse ilmoittaa viranomaiselle.

Traficom suosittelee hyödyntämään komission julkaisemaa ohjeistusta, käytännesääntöjä ja ikoneja avoimuusvelvoitteiden toteuttamisessa. Ne tarjoavat käytännön keinoja vaatimusten noudattamiseen, mutta vastuu velvoitteiden täyttämisestä on aina toimijalla.

Ennen 2.8.2026 markkinoille saatettujen tekoälyjärjestelmien tarjoajien on täytettävä koneellisesti luettavaa merkintää koskeva vaatimus viimeistään 2.12.2026. Muita avoimuusvelvoitteita sovelletaan ilman vastaavaa siirtymäaikaa.

Mitä Traficom valvoo?

Tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteiden noudattamista valvoo Suomessa pääosin Traficom. Valvonnassa arvioidaan muun muassa sitä, onko tekoälyn käytöstä kerrottu asetuksen edellyttämällä tavalla ja onko tietyt tekoälyllä tuotetut tai muokatut sisällöt merkitty asianmukaisesti.

Traficom neuvoo toimijoita velvoitteiden soveltamisessa ja käsittelee myös havaintoja mahdollisista puutteista.

Lisäksi Traficom julkaisee verkkosivuillaan lisäohjeita avoimuusvelvoitteiden soveltamisesta sekä tietoa siitä, miten mahdollisista rikkomuksista voi ilmoittaa viranomaiselle. Virasto seuraa myös velvoitteiden käytännön vaikutuksia Suomessa ja tekee yhteistyötä muiden kansallisten ja eurooppalaisten valvontaviranomaisten kanssa.