Traficomin selvitys antaa keinoja arvioida valtakunnallisesti tärkeitä lentoasemia

"Selvityksen tavoitteena oli muodostaa päätöksenteon tueksi systemaattinen ja läpinäkyvä arviointikehikko valtakunnallisesti tärkeiden lentoasemien määrittelyyn. Kehikon avulla voidaan arvioida nykyisen lentoasemaverkon vahvuuksia ja heikkouksia", taustoittaa ylijohtaja Emil Asp.

Selvitys on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) toimeenpanoa. Se vastaa suunnitelmassa esitettyyn toimenpiteeseen, jonka mukaisesti kansallisesti tärkeät lentoasemat määritellään vuonna 2027 erikseen laadittavan kriteeristön perusteella. Liikenne 12 -suunnitelman mukaan määrittely tehdään liikenne- ja viestintäministeriön johdolla, ja siinä huomioidaan myös muut asiakokonaisuuteen liittyvät selvitykset, muun muassa tekeillä oleva selvitys lentoliikenteen liikenne- ja aluetaloudellisista vaikutuksista.

Arvioinnissa huomioitava yhteiskunnalle syntyvät hyödyt ja kustannukset

Ehdotettu arviointikehikko perustuu kriteereihin, jotka koskevat matkustajamääriä ja niiden kehitystä, lentoasemien taloudellisia tunnuslukuja, yhteiskuntataloudellista tehokkuutta, aluetaloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta sekä puolustusvoimien tarpeita. Selvitystyön aikana kuultiin laajasti eri sidosryhmiä.

Suomen lentoasemien kehityksessä erottuu kaksi päinvastaista trendiä, jotka ovat korostuneet koronapandemian jälkeen: Pohjois-Suomen matkailupainotteisten lentoasemien matkustajamäärät ovat kasvaneet kansainvälisen matkailun myötä, mutta Oulussa ja sen eteläpuolisilla lentoasemilla matkustajamäärät ovat pienentyneet.

Muutokset ovat enemmän rakenteellisia kuin tilapäisiä eikä tällä hetkellä ei ole näköpiirissä tekijöitä, jotka merkittävästi muuttaisivat tämän kehityksen suuntaa.

Lentoasemaverkon taloudellinen tilanne on hyvin epätasapainoinen: verkostolentoasemista ainoastaan Rovaniemi on kannattava, ja muita verkostolentoasemia ylläpidetään Helsinki-Vantaan lentoaseman tuotoilla. 

"Lentoasemaverkostoon kohdistuu samanaikaisesti taloudellisia, strategisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita. Lentoasemaverkostoa, sen rahoitusta ja ratkaisumalleja tuleekin arvioida myös asemien liiketaloudellista kannattavuutta laajemmin, koko yhteiskunnalle syntyvien hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta", Asp toteaa.  

Puolustusvoimien ja huoltovarmuuden tarpeet kohdistuvat tietyille kentille

Puolustusvoimien käyttötarpeissa korostuvat päätukikohdat Jyväskylä, Kuopio, Rovaniemi ja Tampere. Päätukikohdat muodostavat Ilmavoimien toiminnan rungon, jota pienemmät tukikohdat täydentävät. 

Huoltovarmuudessa korostuvat Tampereen ja Turun lentoasemat, joilla on potentiaalia toimia varalentoasemina Helsinki-Vantaan lentoaseman ollessa pois käytöstä.

Selvityksessä on tarkasteltu myös terveydenhuollon kuljetuksia, jotka ovat Suomen sisäisistä lentokuljetuksista merkittävimpiä. Selvityksen liitteessä on lisäksi tarkasteltu vaihtoehtoisten käyttövoimien tilannetta ja kehitystä, Suomen ja Ruotsin lentoasemaverkostojen vertailua sekä lentoasemamaksuja ja niihin liittyviä taloudellisia näkökulmia.

• Kriteerien määrittely valtakunnallisesti tärkeille lentoasemille -selvitys (pdf, 1 Mt)