Usein kysytyt kysymykset Verkkotietopisteestä

• Käyttäjiltä edellytetään palveluun kirjautumista ja vahvaa tunnistautumista.
• Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt tunnistautuvat palveluun Suomi.fi-tunnistuksen avulla. Suomi.fi-tunnistuksessa käytetään henkilökohtaisia pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai varmennekorttia.
• Organisaation on annettava Verkkotietopiste-palvelussa asioiville henkilöille asiointitarvetta vastaavat valtuudet Suomi.fi-valtuudet kautta. Lue aiheesta lisää Traficomin tiedotteesta

Kyllä. Tietojen tallentaminen onnistuu verkkopalvelussa kun olet yrityksen toimitusjohtaja tai muu henkilö, jolla on yrityksessä yksin nimenkirjoitusoikeus, tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. Muussa tapauksessa käyttöoikeuden (tallennusoikeuden) verkkotietopisteeseen sinulle antaa joko yrityksesi Suomi.fi-valtuudet -palvelun valtuutettu käyttäjä tai muu yritys, joka on valtuuttanut sinut asioimaan heidän puolestaan. 

Käyttöoikeus ja rooli Verkkotietopisteeseen annetaan  kautta. Valtuuden sinulle antaa joko yrityksesi Suomi.fi-valtuudet -palvelun valtuutettu käyttäjä tai muu yritys, joka on valtuuttanut sinut asioimaan heidän puolestaan. 

Valtuutus Verkkotietopisteen käyttöön voidaan tehdä seuraavilla rooleilla:

Rakentamissuunnitelmien ylläpito
Käyttäjä voi luoda, muokata ja poistaa yrityksen rakentamissuunnitelmia, verkkoja, passiivi-infraa, piensolutukiasemia ja näiden sijoittamisehtoihin liittyviä tietoja sekä liityntäpisteitä.

Jakeluverkonhaltijan vastuualueiden ylläpito
Käyttäjä voi luoda, muokata ja poistaa yrityksen sähkön jakeluverkon vastuualueita..

Passiivi-infran hyödyntäjä
Käyttäjä voi tehdä passiivi-infran saatavuuskyselyitä sekä vastata passiivi-infraa koskeviin saatavuuskyselyihin edustamansa organisaation puolesta.

Kyllä. Valitse sisäänkirjautumisen yhteydessä Asioi yrityksen puolesta-näkymästä organisaatiota, jota haluat edustaa. Asioi yrityksen puolesta-listauksessa näkyy organisaatiot, joiden puolesta sinulle on annettu oikeus (valtuus) hoitaa Verkkotietopisteeseen liittyviä asioita.

Verkkotietopiste-palvelun käyttötuki on tavoitettavissa arkipäivisin klo 8-17 puhelimitse: 010 347 4935 (pvm/mpv) ja sähköpostitse: verkkotietopiste(at)johtotieto.fi

Tietojen tuominen ja hakeminen ovat maksuttomia. Käyttäjälle maksuton palvelu kattaa tietojen haun ja toimittamisen verkkopalvelussa tai sähköisen rajapinnan kautta.

• Verkkopalvelussa käyttäjä voi piirtää verkkoalueen tai tarkemman reittitiedon palvelun tarjoamilla piirtotyökaluilla. Lisäksi käyttäjän on mahdollista tuoda tarkempi aluerajaus/verkkotiedot verkkopalvelussa shape-tiedoston avulla.
• Sähköinen rajapinta ja sen testausrajapinta ovat käytettävissä niin tiedon hakuun kuin syöttämiseen. Kysy asiasta lisää verkkotietojärjestelmätoimittajaltasi, rajapinnan ovat toteuttaneet ainakin Gerako, Keypro ja Trimble.

Lisäksi verkkotoimija voi sopia erikseen palvelutuottajan (Sitowise) kanssa tietojen tuomisesta palveluun, mutta tästä Sitowisella on oikeus laskuttaa tehdyn työn ja sopimuksen mukaisesti verkkotoimijaa. Yhteydenotot Sanna Mäyrä, Sitowise: Puh. 020 747 6662, sähköposti: sanna.mayra(at)sitowise.com

Palvelun käyttöohjeet on julkaistu Verkkotietopiste.fi-palvelun etusivulla. 

Palvelun ohjevideot löytyvät Traficom-sivustolta.

Yhteisrakentamisverkostoon voit ilmoittautua tilaamalla Traficomin Toimivaa verkkoinfraa yhteistyössä -uutiskirjeen

Verkkotietopiste ei poista automaattisesti tarvetta muulle yhteydenpidolle ja Traficom kannustaakin toimijoita sopimaan palvelun käytöstä keskenään. Verkkotietopisteen kautta on mahdollista sujuvoittaa tietojen vaihtoa, ja korvata näin vanhoja kanavia. Verkkotietopiste lähettää mm. automaattisesti tiedon uudista rakennushankkeista verkkotoimijoille, joiden verkon päälle hanke osuu.

Traficom kehittää verkkotietopiste.fi-palvelua käyttäjiltä saadun palautteen ja kehitysehdotusten perusteella. Traficom on kerännyt ehdotuksia kyselyillä ja kehitystyöpajoilla.

Palvelunkehityksestä tiedotetaan tarkemmin yhteisrakentamisverkoston kautta. Yhteisrakentamisverkostoon voit ilmoittautua tilaamalla Traficomin yhteisrakentamisverkoston uutiskirjeen.

Hae verkkoa -välilehdellä voidaan hakea palveluun tallennettuja tietoja verkkojen rakentamissuunnitelmista, olemassa olevista verkoista ja passiivi-infrasta. Haut on jaettu omille välilehdilleen. Lisäksi voit tehdä hakuja sähköisen rajapinnan kautta. Rajapinnan käytöstä on erillinen käyttöohje.

Rakentamissuunnitelmien hakua ei ole rajoitettu ja niitä voi hakea rajattomasti käyttöliittymästä ja rajapinnasta. Olemassa olevien verkkojen ja passiivi-infran hakuja on sen sijaan rajoitettu: Yrityskäyttäjä voi tehdä 50 hakua päivässä ja yksityiskäyttäjä 20 hakua päivässä.

Haku tehdään rajaamalla aluerajaustyökalulla kartalle haluttu hakualue. Hakua voi myös rajata verkkotyypin mukaan. Palvelussa on osoite- ja paikannimihaku kartan kohdistamista varten. Pelkän osoitteen tai paikkanimen avulla hakua ei voi tehdä, vaan tarkempi alue tulee aina rajata kartalle aluerajaustyökalulla. Hakujen tekeminen on kuvattu yksityiskohtaisesti palvelun käyttöohjeissa.

Voit lisätä rakentamissuunnitelmia, olemassa olevia verkkoja ja passiivi-infraa Lisää verkkoa -välilehdeltä. Toiminto on käytössä vain yrityskäyttäjillä. Verkkotietojen lisäämiselle on omat välilehtensä. Lisäksi voit lisätä rakentamissuunnitelmia, olemassa olevia verkkoja ja passiivi-infraa sähköisen rajapinnan kautta. Rajapinnan käytöstä on erillinen käyttöohje.

Lomakkeen muut tiedot ovat pakollisia paitsi Lisätietoja-kenttä. Verkon ja rakennushankeen geometria on mahdollista digitoida kartalle Verkkotietopiste.fi-palvelussa piirtämällä tai sen voi ladata palveluun shape-tiedostona. Piirtäminen ja tiedoston lataus tehdään Alueen rajaus -ikkunassa.

Verkkotiedot tulisi lähtökohtaisesti tuoda palveluun aluemuotoisena tietona, ei tarkkana reittitietona.

Tarvittaessa voit pyytää neuvoja asiakastuesta tai tilata tiedoston siirron Sitowiseltä (maksullinen lisäpalvelu).

Voit lisätä rakentamissuunnitelmia, olemassa olevia verkkoja ja passiivi-infraa Lisää verkkoa -välilehdeltä. Katso tarkempi vastaus kohdasta: Miten lisään olemassa olevan verkon Verkkotietopiste-palveluun?

Organisaatiot voivat Hallinta-välilehdellä määritellä lähettääkö palvelu muistutusviestin olemassa olevan rakennussuunnitelman vanhenemisesta ja sen, kuinka aikaisin ilmoitus lähetetään. Ilmoitus vanhentuneesta suunnitelmasta on vain tiedoksi. Vanhentuneen suunnitelman tietoja ei tällä hetkellä pysty muokkaamaan, mutta toiminnallisuus on suunnitteilla. Toivottavaa on se, että verkkotietojen ylläpitäjät päivittävät tarvittaessa suunnitelman aikataulua ja poistavat valmiit verkot suunnitelmatiedoista.

Rakennussuunnitelmalle pakollisella aikataulutiedolla (Rakennuksen kesto) tarkoitetaan arvioitua toteutusajankohtaa. Alustavissa suunnitelmissa tieto voidaan ilmoittaa arvioituina toteutusvuosina esimerkiksi 1.1.2019–31.12.2023. Suunnitelmien tarkentuessa ja kun toteutuspäätös on tehty, myös aikataulua on syytä päivittää (esimerkiksi 1.6.2020–31.7.2020).

Kun hanke on vasta alustava eikä toteutuspäätöstä ole vielä tehty, tämä ilmoitetaan erikseen hankkeen valmiusastetiedolla (Alustava/Toteutetaan).

Sallittuja geometriatyyppejä ovat Point, LineString, Polygon, MultiPoint, MultiLineString, MultiPolygon ja GeometryCollectionit (yhdistelmiä edellisistä geometriatyypeistä). Geometrian tulee olla ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa ja validia, esimerkiksi itsensä leikkaavaa polygonia ei sallita. Myös 3D-kohteet sallitaan ja ne muunnetaan 2D-muotoon tallennuksen yhteydessä.

Kyllä. Shape-tiedostona tai sähköisen rajapinnan kautta ladattavissa geometrioissa voi olla reikiä. Verkkotietopiste.fi-palvelun piirtotyökaluilla pystyy myös luomaan reikiä alueeseen.

Verkkotietopiste-palvelu ilmoittaa automaattisesti, jos kaksi rakentamissuunnitelmaa osuu päällekkäin. Jos verkkoalueellesi lisätään uusi rakentamissuunnitelma, saat siitä myös tiedon palveluun rakentamissuunnitelman yhteyteen ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.

Nämä viestit lähetetään vakio-otsikolla "Yhteistyömahdollisuus havaittu Verkkotietopisteessä [verkon tyyppi]" ja sinun on helppo ohjata ne esimerkiksi erilliseen kansioon tai valita muita käsittelysääntöjä omasta sähköpostiohjelmastasi.

Jos olet palvelun Hallinta-välilehdellä määritellyt haluavasi muistutusviestin olemassa olevan rakennussuunnitelman vanhenemisesta, saat siitä tiedon palveluun rakentamissuunnitelman yhteyteen ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.

Myös Verkkotietopiste.fi-palvelun kautta lähetetyt viestit lähetetään verkkotoimijoille verkon tietoihin tallennetun sähköpostiosoitteen perusteella.

Yhteystietoja voi päivittää palvelussa samoin kuin muitakin rakennussuunnitelmia tai olemassa olevaa verkkoa koskevia tietoja.

Passiivi-infralla tarkoitetaan fyysistä infrastruktuuria, johon on tarkoitus sijoittaa muita verkon osia ilman, että siitä itsessään tulee aktiivinen verkon osa. Näillä tarkoitetaan passiivisia verkkokomponentteja, kuten tyhjiä suojaputkia, laitetiloja, kaivoja, mastoja, pylväitä, torneja ja muita rakenteita, joihin on mahdollista sijoittaa viestintäverkon laitteita. Tällaista infraa voi olla energia-, vesihuolto-, liikenne- ja viestintäverkoissa. Näihin eivät sisälly esimerkiksi verkkokaapelit, kuten valokuitukaapelit ja ns. mustat kuidut. 

Lisätietoa ja määritelmät passiivi-infran komponenteista on saatavilla Traficomin verkkosivulla.

Voit lisätä rakentamissuunnitelmia, olemassa olevia verkkoja tai passiivi-infraa Lisää verkkoa -välilehdeltä. Katso tarkempi vastaus kohdasta: Miten lisään olemassa olevan verkon Verkkotietopiste-palveluun?

Rakennushankkeista toimitettavat pakolliset tiedot ovat:

• rakennushankkeen nimi,
• rakennettavan verkon tyyppi (kaasu, kaukokylmä, kaukolämpö, liikenne, sähkö, vesihuolto tai viestintä),
• sähköverkkojen osalta tarkempi verkon tyyppi (pienjänniteverkko, keskijänniteverkko, suurjänniteverkko tai pien- ja keskijänniteverkko),
• rakennusaikataulu (alku- ja loppupäivät),
• valmiusaste (alustava tai toteutetaan),
• hankealueen rajaus sekä
• yhteystiedot (sähköpostiosoite).

Lisäksi verkkotoimija voi halutessaan kuvata rakennushanketta tarkemmin vapaaseen tekstikenttään ja antaa lisätietoja liitetiedoston avulla.

Verkkoalueista toimitettavat pakolliset tiedot ovat:

• verkon nimi,
• verkon tyyppi (kaasu, kaukokylmä, kaukolämpö, liikenne, sähkö, vesihuolto tai viestintä),
• sähköverkkojen osalta tarkempi verkon tyyppi (pienjänniteverkko, keskijänniteverkko, suurjänniteverkko tai pien- ja keskijänniteverkko),
• verkkoalueen rajaus sekä
• yhteystiedot (sähköpostiosoite)

Lisäksi verkkotoimija voi halutessaan kuvata verkkoaluetta tarkemmin vapaaseen tekstikenttään.

Verkkotietopiste-palvelun taustalla on 1.7.2016 voimaanastunut laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä (276/2016). Lain tavoitteena on edistää verkkojen yhteisrakentamista ja näin saavuttaa hyötyjä verkkotoimijoille ja kuntalaisille. Traficom valvoo lain noudattamista.

Tietojen toimittamisvelvollisuus koskee viestintä-, energia-, liikenne- ja vesihuoltoverkkoja. Verkkotoimijan on toimitettava näiden verkkojen tiedot verkkotietopiste.fi-palveluun. Poikkeuksena on merkitykseltään vähäinen toiminta. Katso lisää kohdasta: Mitkä verkot ovat merkitykseltään vähäisiä, eli milloin tietoja ei tarvitse toimittaa?

Rakennushankkeista verkkotoimijoiden tulee ilmoittaa kaikki rakennushankkeet, joilla voidaan arvioida olevan yhteisrakentamispotentiaalia. Käytännössä toimijoiden on tehtävä arviointi itse, mutta tulkintatilanteissa toimijat voivat olla yhteydessä Traficomiin . Esimerkiksi yksittäisen liittymän (talokaapelin) rakentamista tai verkon pikaisella aikataululla tapahtuvaa vian korjausta ei tarvitse ilmoittaa.

Passiivi-infrasta eli alueella olevasta fyysisestä infrastruktuurista toimitettavat pakolliset tiedot ovat:

• Passiivi-infran tyyppi (johtotiet, kaivot, pylväät, mastot, laitetilat, muu) ja käyttöaste
• Alueen maantieteellinen rajaus, jossa passiivista infraa sijaitsee
• Yhteystiedot (sähköpostiosoite)

Lisäksi verkkotoimija voi halutessaan kuvata passiivi-infraa sisältävää aluetta tarkemmin vapaaseen tekstikenttään.

Passiivisen infran yhteiskäyttö perustuu myös yhteisrakentamislakiin. Laki kohdistuu sen soveltamisalaan kuuluviin viestintä-, energia-, liikenne- ja vesihuoltoverkkotoimijoihin, jotka omistavat verkon tai siihen liittyvän infrastruktuurin tai ovat sen haltija taikka teleyrityksiin. 

Traficom ei ole määritellyt tarkkoja raja-arvoja. Tietoja ei tarvitse toimittaa, mikäli toiminta kohdistuu vähäiseen käyttäjämäärään, on alueellisesti suppeaa ja taloudellisesti vähämerkityksellistä. Tulkinnan kannalta merkitystä on etenkin verkon laajuudella ja asiakasmäärällä, sillä nämä vaikuttavat siihen onko tämän kokoluokan verkko potentiaalinen yhteisrakentamisen tai -käytön kannalta.

Traficom on kuitenkin linjannut, että esimerkiksi:

• 15 asiakkaan noin kilometrin pituinen vesi- ja viemäriverkosto, jonka liikevaihto on 5000 € vuodessa, on katsottavissa lain tarkoittamalla tavalla merkitykseltään vähäiseksi.
• 40 asiakkaan noin 10 kilometrin pituinen vesi- ja viemäriverkosto, jonka liikevaihto on 5000 € vuodessa, on jo verkkojen yhteisrakentamisen kannalta kiinnostava kohde eikä sitä voida pitää lain tarkoittamalla tavalla merkitykseltään vähäisenä. Tällaisen verkon/hankkeen tiedot tulee toimittaa.

Lähtökohtaisesti laajuudeltaan alle 5 km laajuiset verkot on katsottavissa merkitykseltään vähäisiksi ja niistä ei tarvitse toimittaa tietoja. Tämä rajaus koskee nimenomaan toimijan koko verkon laajuutta ei verkkotoimijan yksittäisten rakennushankkeiden kokoa. Esimerkiksi taajama-alueella tehtävä 4 km laajuinen valokuituverkon laajennus tai sähkönjakeluverkon maakaapelointi voidaan katsoa yhteisrakentamismielessä potentiaaliseksi ja sen tiedot tulee ilmoittaa.

Verkkotoimija voi halutessaan tuoda oman verkkonsa/rakennushankkeensa tiedot palveluun myös siinä tapauksessa, että toimijalla ei olisi tietojen toimittamisvelvollisuutta. Näin verkko saadaan myös tätä kautta maanrakennusurakoitsijoiden/kaivajien tietoisuuteen.

Kuntien on tuotava palveluun tiedot kaikista omista liikenteeseen, energiaan, viestintään ja vesihuoltoon liittyvistä rakennushankkeistaan, jotka mahdollistavat verkkojen yhteisrakentamisen.

Lisäksi palveluun tuodaan tiedot näihin verkostoihin liittyvistä

• maanalaisista rakenteista kuten kaapeleista ja putkista, joista maaurakoitsijan tulisi saada tieto sekä
• viestintäverkkojen kaapelien, laitteiden ja tukiasema-antennien mahdollistavasta infrasta kuten suojaputkista, laitetiloista ja mastoista/tolpista.

Liikenneverkoista palveluun on tuotava tiedot esimerkiksi

• katuvalojen maanalaisesta kaapeloinnista,
• katuvalopylväistä jonne on mahdollista asentaa matkaviestinverkon tukiasema-antenneja sekä
• valokuituverkon asentamisen mahdollistavista katurakenteeseen asennetuista suojaputkista.

Tietoa varsinaisesta katu- ja tieverkosta ei tarvitse toimittaa.

Traficom pyytää verkkotoimijaa toimittamaan palveluun tiedon alueesta, jonka sen verkko kattaa, eli verkko- tai toiminta-alueestaan. Verkkotoimija voi halutessaan toimittaa tarkempaa sijaintitietoa esimerkiksi valokaapelien asentamiseen sopivista suojaputkista tai muusta vastaavasta viestintäverkkojen sijoittamiseen sopivasta infrastruktuurista. Tietoja on siten mahdollista toimittaa myös tarkempana reittitietona ja aluetiedon tarkkuustaso on tiedon toimittajan päätettävissä.

Myös kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkojen rakennushankkeet tulee ilmoittaa. Traficomin näkemyksen mukaan verkkojen rakennushankkeet soveltuvat lähtökohtaisesti yhteisrakentamiseen ja tiedosta on hyötyä kaivajalle.

Myös katuvalaistusverkko tulee toimittaa palveluun, tällä hetkellä se ilmoitetaan liikenneverkkona tai osana sitä. Halutessaan valaistut katualueet voi rajata esim. yhtenäisenä taajama-alueena.

Liikennevirasto tuo suunnitteluhankkeet palveluun keskitetysti Elyjen puolesta.

Vesihuoltolaitosten on tuotava tiedot jätevesiviemäriverkoistaan ja hulevesiviemäriverkoistaan vaikka samassa kaivannossa kulkisi myös talousvettä. Pelkästään talousveden toimittamiseen käytettävää verkkoa ei tarvitse ilmoittaa.

Osa vesihuoltolaitoksista on tuomassa palveluun myös talousvesiverkostonsa tiedot, vapaaehtoisesti. Kaikkien talousvesiverkkojen tietoja palvelusta tulee kuitenkaan tuskin löytymään ja viestinnässä täytyykin huomioida edelleen kaivajan tarve tarkistaa tiedot myös vesihuoltolaitokselta. Jatkokehitysideana olemme harkitsemassa, olisiko tältä osin mahdollista kertoa tiedon hakijalle, miltä toimijoilta palvelussa on kattavat tiedot ja ketä pitää vielä erikseen konsultoida, vaikka verkkoa ei näkyisikään hakutuloksissa.

Niin jätevesiverkon kuin muutkin verkot voi toimittaa yhtenä toiminta-alueena. Tosin tällöin verkon omistajalle voi tulla ylimääräisiä yhteydenottoja kun tiedon hakija saa verkon hakutuloksen myös sieltä, missä verkkoa ei tosiasiassa ole. Vaihtoehtoisesti palveluun on mahdollisuus tuoda tarkempi reittitieto.

Saneerauksesta tulee ilmoittaa, mikäli saneeraus mahdollista verkkojen yhteisrakentamisen, eli että sen yhteydessä on esimerkiksi mahdollista rakentaa valokuituverkkoa.

Rakennusvaiheessa olevia hankkeita ei tarvitse ilmoittaa, kun niihin ei ole enää mahdollista tulla mukaan tekemään verkkojen yhteisrakentamista.

Palvelu vaatii käyttäjiltä vahvan tunnistautumisen. Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt tunnistautuvat palveluun Suomi.fi-tunnistuksen avulla. Suomi.fi-tunnistuksessa käytetään henkilökohtaisia pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai varmennekorttia.

Palveluun kirjautuneet verkkojen omistajat näkevät palvelun etusivulla omat verkkonsa ja rakennushankkeensa. Muut palveluun kirjautuneet käyttäjät eivät näe mitään verkkotietoja kartalla. Olemassa olevien verkkojen ja passiivi-infran tietoja voi hakea kartalta, mutta hakujen määrää on rajoitettu: Yrityskäyttäjä voi tehdä 50 hakua päivässä ja yksityiskäyttäjä 20 hakua päivässä.

Traficom on auditoinut palvelun tietoturvan ja vastaa palvelun turvallisuudesta palvelun tarjoajana. Traficom on kansallinen tietoliikenteen turvallisuusviranomainen ja alalla arvostettu toimija.

Jos haku kohdistuu Puolustusvoimien alueelle, haku ei ilmoita tuloksia verkkoalueista. Olemassa olevat verkot, jotka leikkaavat Puolustusvoimien aluetta, näytetään hakutuloksissa siltä osin, kun ne eivät ole Puolustusvoimien alueella. Puolustusvoimien alueella edes osin olevia rakennussuunnitelmia ei näytetä hakijalle.

Verkkotoimija voi lisätä verkkoja tai hankkeita myös Puolustusvoimien alueelle, mutta tästä ei tule erikseen ilmoitusta tietojen lisääjälle.

Katso-kirjautumista käyttävät verkkojen omistajat näkevät palvelun etusivulla vain omat verkkonsa ja rakennushankkeensa. Suomi.fi-palvelun kautta kirjautuneet käyttäjät eivät näe verkkotietoja kartalla eivätkä omat verkkonne näy myöskään muille verkkotoimijoille.

Ainakin Keypro ja Trimble ovat toteuttaneet sähköistä rajapintaa omiin tuotteisiinsa. Prosessista ja tietojen toimittamisesta suoraan sähköisen rajapinnan kautta kannattaa kysyä ensin omalta verkkotietojärjestelmätoimittajalta.

Kyllä voi. Sähköisen rajapinnan hakuja on mahdollista rajata siten, että halutuloksena näytetään alueelta vain omat verkot, passiivi-infra tai rakentamissuunnitelmat.

Sähköisen rajapinnan kautta on mahdollista hakea myös muiden verkkotoimijoiden rakentamissuunnitelmia ja verkkoja. Rakennussuunnitelmien hakua ei ole rajoitettu ja verkkojen sekä passiivi-infran hauissa on tällä hetkellä sama 50 haun (yrityskäyttäjät) tai 20 haun (yksityiskäyttäjät) rajoite kuin verkkopalvelussakin.

Sähköisen rajapinnan kautta on mahdollista lisätä ja päivittää omia hankkeita ja verkkopalvelua ei siten ole pakko käyttää näihin tarkoituksiin. Sähköinen rajapinta ei kuitenkaan tällä hetkellä ota vastaan liitetiedostoja missään muodossa, mutta niitä voi lisätä verkkopalvelun graafisen käyttöliittymän välityksellä. Myöskään viestejä ei voi vastaanottaa eikä niihin voi vastata sähköisen rajapinnan kautta.