Usein kysytyt kysymykset tuotteiden ja palveluiden uusista esteettömyysvaatimuksista

Valvonta sekä tuotteiden että palvelujen osalta alkaa 28.6.2025. 

Tuotteiden osalta vaatimukset koskevat ainoastaan uusia 28.6.2025 jälkeen markkinoille saatettuja tuotteita. Tätä aiemmin markkinoille saatettujen tuotteiden ei tarvitse myöhemminkään täyttää esteettömyysvaatimuksia. 

Palvelujen osalta tilanne on toinen ja myös vanhat palvelut, joita on tarjottu jo ennen 28.6.2025, tulee päivittää täyttämään uudet esteettömyysvaatimukset.

Kyllä, valvonnan alkamiskohtaan on olemassa poikkeuksia siirtymäajan muodossa. 

Palvelujen tarjoamiseen käytettävien tuotteiden on oltava esteettömyysvaatimusten mukaisia  viiden vuoden siirtymäajan jälkeen eli viimeistään 28.6.2030 mennessä. Siirtymäaika koskee tuotteita, joiden päätarkoitus on tarjota esteettömyysdirektiivin kattamia palveluita. 

Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi: 

• digiboksit, joiden päätarkoitus on tarjota pääsy audiovisuaalisiin mediapalveluihin 

• sähköiset lukulaitteet kuten Kindle, jotka on erityisesti suunniteltu sähkökirjojen lukemista varten

Lisäksi ennen 28.6.2025 käyttöön otettujen itsepalvelupäätteiden käyttöä voidaan jatkaa vastaavien palvelujen tarjoamisessa 20 vuoden ajan niiden käytön aloittamisesta. 

Ennen 28.6.2025 tehtyjä palvelusopimuksia voidaan jatkaa entisellään, kunnes niiden voimassaolo päättyy, kuitenkin korkeintaan 28.6.2030 asti.

Markkinoille saattamisella tarkoitetaan tuotteen asettamista kuluttajien saataville ensimmäistä kertaa Euroopan unionin markkinoilla. Tuote asetetaan saataville markkinoilla, kun se toimitetaan markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta. Huomionarvoista on, että kukin yksittäinen tuote voidaan saattaa unionin markkinoille vain kerran.

Traficom valvoo tuotteiden ja palvelujen vaatimustenmukaisuutta valmistajien, maahantuojien, jakelijoiden ja palveluntarjoajien tekemien ilmoitusten sekä asiakkaiden yhteydenottojen perusteella. Virasto myös ohjaa ja neuvoo talouden toimijoita saattamaan tuotteet ja palvelut vaatimustenmukaisiksi.

Lisäksi Traficomilla on tuotteiden valvonnassa käytettävissään markkinavalvontalain mukaiset valvontakeinot, kuten tarkastusten tekeminen ja tuotteiden tutkittavaksi ottaminen. Jos tuote ei täytä vaatimuksia, voidaan talouden toimija määrätä saattamaan tuote vaatimusten mukaiseksi. Traficom voi myös kieltää talouden toimijaa valmistamasta, saattamasta markkinoille, asettamasta saataville markkinoilla tai muuten luovuttamasta tuotetta, tai määrätä tuotteen poistettavaksi markkinoilta. Näistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset voidaan määrätä talouden toimijan maksettavaksi. CE-merkinnän (ks. CE-merkinnästä kysymys 19) tahallinen tai törkeän huolimaton kiinnittäminen vaatimustenvastaiseen tuotteeseen on kiellettyä ja voi johtaa sakkorangaistukseen.

Palveluita koskevista toimenpiteistä säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa. Jos palvelu ei täytä esteettömyysvaatimuksia, Traficom voi antaa palveluntarjoajalle huomautuksen ja velvoittaa saattamaan palvelun vaatimustenmukaiseksi.

Määräysten tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko.

Kyllä. Esteettömyysvaatimuksista on mahdollista poiketa tietyissä tilanteissa. 

Talouden toimijan on mahdollista poiketa esteettömyysvaatimuksista laissa säädetyillä poikkeusperusteilla. Näitä ovat sellainen tuotteelle tai palvelulle aiheutuva muutos (perusteellinen muutos), jonka seurauksena tuotteen tai palvelun luonne muuttuu perustavanlaatuisesti, ja vaatimusten noudattamisesta talouden toimijalle aiheutuva kohtuuton rasite. 

Arvio siitä, muodostaako esteettömyysvaatimusten noudattaminen kohtuuttoman rasitteen, pitää tehdä vertaamalla vaatimusten noudattamisen kustannuksia suhteessa toiminta- ja pääomakustannuksiin ja vaatimusten noudattamisen nettokustannuksia suhteessa nettoliikevaihtoon sekä kustannus-hyötyarviona, jossa on otettava erityisesti huomioon vammaisten ihmisten tarpeet käyttää tuotetta. Toimija ei voi vedota kohtuuttomaan rasitteeseen, jos se saa omiin varoihinsa kuulumattomista lähteistä rahoitusta, jota myönnetään esteettömyyden parantamiseen.

Poikkeusperusteisiin vetoaminen edellyttää arvion laatimista poikkeamisen edellytysten täyttymisestä sekä poikkeamisilmoituksen tekemistä valvontaviranomaiselle. Ks. ilmoitusvelvollisuudesta kysymys 16.

Valvonnan alaisia tuotteita ovat

1. Kuluttajille tarkoitetut tietokonelaitteistot käyttöjärjestelmineen, kuten älypuhelimet, tabletit, pöytä- ja kannettavat tietokoneet.
2. Itsepalveluperiaatteella toimivat maksupäätteet.
3. Pankkiautomaatit, matkalippuautomaatit ja lähtöselvitysautomaatit, joilla tarjotaan digipalvelulain 3 a luvussa tarkoitettuja palveluita
4. Sellaiset tietoja tarjoavat vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, joilla tarjotaan digipalvelulain 3 a luvussa tarkoitettuja palveluita ja paikalliseen ja alueelliseen linja-auto- ja raideliikenteeseen kuuluvia palveluita. Soveltamisalaan eivät kuulu kulkuneuvojen kiinteiksi osiksi asennetut päätteet tai päätteet, jotka eivät ole vuorovaikutteisia, kuten asemien seinillä olevat aikataulunäytöt.
5. Kuluttajapäätelaitteet, joita käytetään sähköisiin viestintäpalveluihin, esim. älypuhelimet, mutta myös reitittimen ja modeemin kaltaiset laitteet.
6. Kuluttajapäätelaitteet, joilla käytetään audiovisuaalisia mediapalveluja, kuten digiboksit ja älytelevisiot.
7. Sähköiset lukulaitteet, joiden päätarkoitus on mahdollistaa sähkökirjan lukeminen ja käyttäminen, kuten kannettava langaton e-lukulaite Kindle.
8. Muut sellaiset tuotteet, joita käytetään digipalvelulain 3 a luvussa tarkoitettujen palvelujen ja tunnistuspalvelujen tarjoamiseen, kuten pankin tarjoamat tunnistautumisvälineet.

*Digipalvelulain 3 a luvussa tarkoitetut palvelut ovat palveluita, jotka kuuluvat esteettömyysdirektiivin soveltamisalaan. Näitä ovat henkilöliikennepalvelut, sähkökirjojen ja verkkokauppojen palvelut, sähköiset viestintäpalvelut ja audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavat palvelut sekä tietyt kuluttajapankkipalvelut kuten kuluttajaluotot, sijoituspalvelut ja maksupalvelut.

Valvonnan alaisia palveluita ovat

1. Henkilöliikennepalvelujen osana tarjottavat digitaaliset palvelut, kuten palveluntarjoajien verkkosivut ja mobiilisovellukset, sähköiset matkalippupalvelut ja sähköiset liput.
2. Selaimen tai mobiilisovelluksen kautta luettavat e-kirjat eli sähkökirjat - kaikki digitaalisessa muodossa julkaistut kirjalliset teokset kuten kauno-, tieto- ja oppikirjat ja ammatilliset digikirjastot ja verkkokirjahyllyt.
3. Verkkokauppojen palvelut eli verkkosivuilla ja mobiililaitepohjaisina palveluina tarjottavat palvelut, joissa voidaan tehdä kuluttajansuojalain mukaisia etämyyntisopimuksia.
4. Sähköiset viestintäpalvelut eli internetyhteyspalvelut, kuten laajakaistapalvelut, ja henkilöiden väliset viestintäpalvelut, kuten puhelut, tekstiviestit, pikaviestipalvelut (esim. Whatsapp, Messenger) ja sähköposti.
5. Audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavat palvelut, kuten Yle Areenan, Katsomon ja Netflixin kaltaisten palvelujen verkkosivut, mobiilisovellukset, televisioissa ja digisovittimissa tarjottavat sovellukset sekä hybriditelevisiopalvelu ja sähköiset ohjelmaoppaat.
6. Tietyt kuluttajapankkipalvelut, kuten kuluttajaluotot, sijoituspalvelut ja maksupalvelut.

Näistä Traficomin valvontaan kuuluvat kaikkia palveluita koskevien vaatimusten osalta sähköiset viestintäpalvelut ja audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavat palvelut siltä osin, kun kyse ei ole digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa säädetyistä palveluista, eli verkkosivuista ja mobiilisovelluksista. Laissa on kuitenkin säädetty viestintäpalveluja ja av-sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavia palveluja koskevista lisävaatimuksista, joiden noudattamista Traficom valvoo myös verkkosivujen ja mobiilisovellusten osalta.

Muita edellä mainittuja palveluita valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvalvonnan yksikkö 31.12.2024 asti. Saavutettavuusvalvonta on siirtynyt Traficomiin 1.1.2025 alkaen, jolloin kaikki esteettömyysdirektiivin mukainen valvonta tapahtuu Traficomissa.

Eivät kuulu. Esteettömyysdirektiivin vaatimukset eivät koske sellaisia palveluita, jotka mahdollistavat henkilöiden välisen vuorovaikutuksen vain vähäisenä liitännäistoimintona ja ovat kytkettynä toiseen palveluun, kuten online-peliin. Tietokonepelien pelaajien välisten chattien ei siis tarvitse noudattaa esteettömyysvaatimuksia.

Numeroon perustuvat puhelin- ja tekstiviestipalvelut ovat perinteisiä puhelinpalveluita. Tämä tarkoittaa, että puhelut ja viestit yhdistyvät puhelinnumeron perusteella internetin sijaan.

Tuotteiden osalta esteettömyyden markkinavalvonta kohdistuu jäsenmaan markkinoilla toimiviin valmistajiin, maahantuojiin ja jakelijoihin. Suomessa valvotaan siis Suomen markkinoilla toimivia yrityksiä. Esimerkiksi EU:n ulkopuolelle sijoittautuneeseen tuotteen valmistajaan ei vaatimustenvastaisuustapauksessa voida kohdistaa toimenpiteitä, mutta jos Suomeen sijoittautunut yritys maahantuo tuotetta Suomeen, koskee kyseistä yritystä maahantuojan velvollisuudet. 

Palvelujen osalta valvonta kohdistuu Suomessa palvelua tarjoavaan yritykseen, vaikka kyseinen yritys olisi sijoittautunut muualle. Näin myös esimerkiksi suuret monikansalliset viestintäpalveluja tai audiovisuaalisia mediapalveluja tarjoavat yritykset, kuten WhatsApp ja Netflix, ovat velvollisia noudattamaan esteettömyysvaatimuksia, kun ne tarjoavat palvelujaan EU:n jäsenmaissa. 

Esteettömyysvaatimusten valvonta edellyttää yhteistyötä eri jäsenmaiden viranomaisten kesken. Kunkin jäsenvaltion valvontaviranomainen valvoo omalla alueellaan markkinoilla olevia tuotteita ja tarjottavia palveluita. Samat vaatimukset ja vaatimustasot ovat voimassa eri jäsenmaissa. Kun tuote tai palvelu on vaatimustenvastainen Suomessa, se on vaatimustenvastainen kaikissa jäsenmaissa. Vaatimustenvastaisista tuotteista tai palveluista raportoidaan muiden jäsenmaiden viranomaisille, jolloin havaittu vaatimustenvastaisuus johtaa toimenpiteisiin myös muissa EU-maissa. 

Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on alle 10 työntekijää ja jonka vuosittainen liikevaihto tai vuosittainen taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.

Palveluiden osalta esteettömyysvaatimukset eivät koske mikroyrityksiä. Mikroyritykset, jotka tarjoavat esteettömyysdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia palveluita, on rajattu direktiivin ja kansallisen lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle. Mikroyrityksiä kuitenkin kannustetaan huomioimaan esteettömyysvaatimukset toiminnassaan ja noudattamaan niitä. Vaatimusten noudattaminen on etu myös yrityksille, kun palvelujen käytettävyys paranee.

Tuotteiden osalta esteettömyysvaatimukset koskevat myös mikroyrityksiä eli ne ovat velvollisia noudattamaan esteettömyysvaatimuksia, mutta ne on vapautettu talouden toimijoita koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta ja poikkeuksen dokumentoinnista. Mikroyrityksen ei siis tarvitse tehdä valvontaviranomaiselle ilmoitusta tai laatia arviota, mikäli se poikkeaa esteettömyysvaatimuksista kohtuuttoman rasitteen tai perusteellisen muutoksen perusteella.

Julkisen hankinnan kilpailutukseen osallistuessaan mikroyrityksen on kuitenkin täytettävä kaikki samat vaatimukset kuin muidenkin osallistujien.

Vastuut ja velvollisuudet määräytyvät tarkemmin toimijan roolin mukaan, mutta osa velvollisuuksista on kuitenkin kaikille yhteisiä (ks. kysymykset 14-17).

Talouden toimija tarkoittaa tahoa, joka toimittaa tuotteen tai palvelun markkinoille, joko yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa, ja jolla on velvollisuus omalta osaltaan vastata tuotteen tai palvelun vaatimustenmukaisuudesta. 

• Tuotteiden markkinoille saattamisessa talouden toimijoita ovat tuotteen valmistaja, maahantuoja ja jakelija. 
• Palveluita tarjoavat toimijat ovat palveluntarjoajia.

Vastuut ja velvollisuudet määräytyvät toimijan roolin mukaan, mutta osa velvollisuuksista on kuitenkin kaikille yhteisiä. 

a) Valmistajat

Valmistajan on 

• varmistettava, että tuote on suunniteltu ja valmistettu esteettömyysvaatimusten mukaisesti. Yksi tapa osoittaa vaatimustenmukaisuus on noudattaa yhdenmukaistettua standardia. 
• laadittava tuotteelle tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus (ks. kysymys 20). Tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on säilytettävä viiden vuoden ajan tuotteen markkinoille saattamisesta.
• kiinnitettävä tuotteeseen CE-merkintä (ks. CE-merkinnästä kysymys 19).

Lisäksi valmistajan vastuulla on, että 

• tuotteeseen on kiinnitetty erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jolla tuote voidaan tunnistaa. 
• tuotteeseen pitää myös liittää sekä suomeksi että ruotsiksi selkeät ja ymmärrettävät ohjeet ja turvallisuustiedot, jotta tietoa tuotteen käytöstä ja ominaisuuksista on kuluttajien ulottuvissa. Tuotteessa on myös oltava valmistajan yhteystiedot.

b) Valtuutettu edustaja 

Valmistaja voi nimetä valtuutetun edustajan, jonka vastuulla on 

• pitää EU vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat markkinavalvontaviranomaisen saatavilla 
• tehdä viranomaisen kanssa yhteistyötä tuotteen mahdollisen vaatimustenvastaisuuden korjaamiseksi. 

Valmistaja ei kuitenkaan voi siirtää valtuutetulle edustajalle vastuuta tuotteen vaatimustenmukaisesta suunnittelusta ja valmistuksesta tai asiakirjojen laatimisesta.

c) Maahantuojat

Maahantuojan on

• ennen tuotteen saattamista markkinoille varmistettava, että valmistaja on noudattanut velvollisuuksiaan laatia EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja liittää tuotteeseen CE-merkintä (ks. kys. 19) sekä muut vaadittavat tiedot ja ohjeet. Tuotetta ei saa asettaa markkinoille, jos se ei täytä esteettömyysvaatimuksia. 
• ilmoitettava vaatimustenvastaisuudesta valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaiselle.
• ilmoitettava tuotteessa omat yhteystietonsa ja säilytettävä jäljennöstä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta markkinavalvontaviranomaisen saatavilla viiden vuoden ajan tuotteen markkinoille saattamisesta. 
• huolehdittava siitä, että tuotteen varastointi tai kuljetus ei vaaranna vaatimusten noudattamista.

Maahantuojaan sovelletaan valmistajan velvollisuuksia, jos maahantuoja saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään, tai muuttaa jo markkinoille saatettua tuotetta tavalla, joka voi vaikuttaa vaatimusten täyttymiseen. 

d)   Jakelijat

Jakelijan 

• on tarkastettava, että tuotteelle on laadittu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja että tuotteessa on CE-merkintä (ks. CE-merkinnästä kysymys 19). 
• tulee varmistua myös siitä, että valmistaja ja maahantuoja ovat liittäneet tuotteeseen vaadittavat yhteystiedot, tuotteen yksilöintitiedot ja ohjeet. 
• tulee myös huolehtia siitä, että tuotteen varastointi tai kuljetus ei vaaranna vaatimusten noudattamista.

Jakelijaan sovelletaan valmistajan velvollisuuksia, jos jakelija saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään, tai muuttaa jo markkinoille saatettua tuotetta tavalla, joka voi vaikuttaa vaatimusten täyttymiseen.

Toimijoiden yhteiset velvollisuudet

Jos valmistaja, jakelija tai maahantuoja katsoo tai epäilee, ettei sen markkinoille saattama tuote täytä esteettömyysvaatimuksia, on sen

• välittömästi saatettava tuote vaatimusten mukaiseksi tai vedettävä tuote pois markkinoilta. Toimija voi myös vedota kohtuuttomaan rasitteeseen tai perusteelliseen muutokseen (ks. kysymys 5) perusteena esteettömyysvaatimuksista poikkeamiselle.
• ilmoitettava puutteista ja korjaavista toimenpiteistä sekä poikkeusperusteeseen vetoamisesta myös markkinavalvontaviranomaiselle. Ks. ilmoitusvelvollisuudesta kysymys 16. Valmistajan ja maahantuojan on pidettävä kirjaa tuotteista, jotka eivät täytä esteettömyysvaatimuksia.
• pyynnöstä toimitettava markkinavalvontaviranomaiselle tunnistetiedot viimeisen viiden vuoden ajalta kaikista muista talouden toimijoista, jotka ovat toimittaneet sille tai joille se on toimittanut tuotteen. 
• markkinavalvontaviranomaisen pyynnöstä annettava kaikki tarpeelliset tiedot ja asiakirjat vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä ja tehtävä yhteistyötä viranomaisen kanssa esteettömyyden arvioimiseksi tai vaatimustenvastaisuuden korjaamiseksi. 

Palveluntarjoajan on 

• huolehdittava siitä, että palvelu täyttää sille esteettömyysdirektiivissä ja kansallisessa laissa asetetut vaatimukset. Yksi tapa osoittaa vaatimustenmukaisuus on noudattaa yhdenmukaistettua standardia. 
• jos palvelu ei täytä esteettömyysvaatimuksia, on puutteista ja korjaavista toimenpiteistä aina ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Palveluntarjoaja voi myös vedota kohtuuttomaan rasitteeseen tai perusteelliseen muutokseen perusteena esteettömyysvaatimuksista poikkeamiselle. Myös poikkeamisesta on ilmoitettava viranomaiselle. Ks. ilmoitusvelvollisuudesta kysymys 16.
• viranomaisen pyynnöstä toimitettava kaikki tarvittavat tiedot vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi ja tehtävä yhteistyötä viranomaisen kanssa palvelun saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi.
• Jos kyse on digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain tarkoittamasta digitaalisesta palvelusta eli verkkosivustosta tai mobiilisovelluksesta, palvelusta tulee laatia saavutettavuusseloste, jonka malli ja ohjeet löytyvät verkkosivulta www.saavutettavuusvaatimukset.fi Ulkoinen verkkopalvelu.. Saavutettavuusselosteella on muun muassa julkaistava yleinen kuvaus digitaalisesta palvelusta sekä selvitys siitä, miten digitaalinen palvelu täyttää esteettömyysvaatimukset. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo saavutettavuusvaatimusten noudattamista 31.12.2024 asti, minkä jälkeen valvonta siirtyy Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille 1.1.2025 alkaen.

Varsinaista saavutettavuusselostetta ei tarvitse laatia, jos kyse on viestintäpalvelusta tai audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavista palveluista, jotka eivät ole verkkosivuja tai mobiilisovelluksia. 

Palveluntarjoajan on kuitenkin julkaistava esteettömässä muodossa kuvaus palvelusta ja sen toiminnasta esteettömyysvaatimusten täyttymisen arvioimiseksi. Jos palveluntarjoaja poikkeaa esteettömyysvaatimuksista kohtuuttomaan rasitteeseen tai perusteelliseen muutokseen vetoamalla, tulee lisäksi antaa tiedot siitä, mitä esteettömyysvaatimuksia palvelu ei täytä.

Tietoja on säilytettävä niin kauan kuin palvelua tarjotaan ja tietojen ajantasaisuus on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein ja aina, kun palveluun tehdään muutoksia.

Ilmoituksia on kahdenlaisia:

1. Jos tuote tai palvelu on vaatimustenvastainen, mutta sen saattaminen vaatimustenmukaiseksi aiheuttaisi tuotteelle tai palvelulle perusteellisen muutoksen tai toimijalle kohtuuttoman rasitteen (ks. kysymys 5), toimija voi vedota näihin laissa säädettyihin poikkeusperusteisiin. 

Toimijan tulee dokumentoida vetoaminen laatimalla arvio siitä, täyttyvätkö edellytykset poikkeamiselle, ja ilmoittaa vetoamisesta viranomaiselle. Jos viranomainen havaitsee puutteita arvioinnissa, se kehottaa toimijaa korjaamaan havaitut puutteet määräajassa. Viranomainen voi määrätä toimijan suorittamaan arvioinnin uudelleen tietyn ajan kuluessa. Palvelujen kohdalla arviointi on aina suoritettava uudelleen palvelua muutettaessa sekä vähintään viiden vuoden välein.

2. Jos toimija havaitsee tuotteen tai palvelun olevan vaatimustenvastainen, mutta ei halua vedota poikkeusperusteeseen tai vetoaminen ei ole poikkeusperusteiden edellytykset huomioiden mahdollista, toimijan on ilmoitettava havaitsemastaan puutteesta viranomaiselle ja ilmoitettava korjaavista toimenpiteistä ja aikataulusta puutteen korjaamiseksi. 

Ilmoitusten tekemiseen löytyy valmis lomake Ulkoinen verkkopalvelu. Traficomin verkkosivuilta, kun valvonta alkaa 28.6.2025.

Viestintäpalvelun ja av-sisältöön pääsyn tarjoavan palvelun tarjoaminen voi muodostua erilaisista palveluketjuista, joissa palvelun tuottamiseen ja välittämiseen osallistuu useita eri tahoja. Lähtökohtana on pidettävä, että kukin toimija tarjontaketjussa vastaa osaltaan palvelun esteettömyydestä.

Mikäli audiovisuaalista sisältöä käytetään esimerkiksi audiovisuaalisen sisältöpalveluntarjoajan oman internetsivun tai sovelluksen kautta, vastaa palveluntarjoaja myös siitä, että audiovisuaaliseen sisältöpalveluun pääsy on esteetöntä. Jos palvelua käytetään jonkun muun palveluntarjoajan internetsivun tai sovelluksen kautta, vastaa tämä taho palveluun pääsyn esteettömyydestä. Palvelun esteettömyydestä vastaa omalta osaltaan myös sisältöä välittävä verkko-operaattori. 

Sähköisten ohjelmaoppaiden osalta audiovisuaalisen sisältöpalveluntarjoajan, kuten tv-kanavan on toimitettava ohjelmaoppaan tiedot esteettömästi. Tiedon välittäjä vastaa omalta osaltaan palvelun esteettömyydestä ja se palveluntarjoaja, joka lopulta kokoaa ja näyttää sisällön, vastaa omalta osaltaan siitä, että pääsy ohjelmaoppaaseen on katselijalle esteetöntä.  

Audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavat palvelut, kuten YLE Areena, toimivat tietyillä päätelaitteilla. Päätelaitteiden tulee täyttää eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista annetun lain mukaiset esteettömyysvaatimukset. Audiovisuaaliseen sisältöpalveluun pääsyn tarjoavan palveluntarjoajan ei kuitenkaan voida edellyttää tarjoavan palveluaan siten, että se toimisi aina ja kaikissa päätelaitteissa. Jos palvelua käytetään esimerkiksi tietyllä sovelluksella, päätelaite joko tukee tai ei tue kyseistä sovellusta.

Jo olemassa olevaa standardia EN 301 549 päivitetään vastaamaan esteettömyysdirektiivin vaatimuksia. Standardin lopullisen luonnoksen (Final Draft) suunniteltu valmistumisajankohta on 30.4.2025 mennessä. Tähän luonnokseen ei tehdä enää merkittäviä muutoksia. Julkaisu EN-standardina on suunniteltu tapahtuvaksi 15.2.2026 ja viittaus standardiin EU:n virallisessa lehdessä 31.5.2026, jolloin standardi saa yhdenmukaistetun eli harmonisoidun standardin aseman. 

Täydellisen interaktiivisen keskustelun (Total Conversation) ja tosiaikaisen tekstityksen (Real Time Text) toteuttamista varten laaditaan lisäksi ETSI-standardi ES 204 009, jonka lopullisen luonnoksen suunniteltu valmistumisajankohta on elokuussa 2025.

Esteettömyysdirektiivin myötä laaditaan kaikkiaan kolme uutta yhdenmukaistettua standardia ja päivitetään kolmea jo olemassa olevaa standardia. Näiden standardien valmistumisen ja yhdenmukaistamisen aikataulu vaihtelee ja on vuosien 2026 ja 2027 aikana.

Laadittavien uusien yhdenmukaistettujen standardien aiheet ovat (epäviralliset suomennokset):

• Tuotteiden ei-digitaalinen informaatio
• Tuotteiden ja palveluiden tukipalvelut
• EN 303 919; Hätäkommunikaatio ja hätänumero

Päivitettävät yhdenmukaistetut standardit ovat:

• EN 301 549, uusi versio 4.1.1, Tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen saavutettavuusvaatimukset 
• EN 17161, Kaikille sopiva suunnittelu
• EN 17210, Rakennetun ympäristön esteettömyys ja käytettävyys

Lisäksi laaditaan muita standardointituotteita, kuten teknisiä raportteja tai teknisiä spesifikaatioita, joiden laadinta- ja hyväksyntäprosessi on virallista standardia nopeampi. Niihin voidaan viitata esimerkiksi yhdenmukaistetuissa standardeissa. Lue lisää esteettömyysdirektiiviin liittyvästä standardoinnista Ulkoinen verkkopalvelu.. 

Yhdenmukaistetut standardit eivät ole ainoa vaihtoehto vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa. Standardien noudattamista pidetään lähtökohtaisesti vapaaehtoisena, sillä vain direktiivissä esitetyt olennaiset vaatimukset ovat oikeudellisesti sitovia. Valmistajalla on siis mahdollisuus osoittaa vaatimustenmukaisuus muilla keinoin, mikä edellyttää asiantuntevaa ja perusteellista arviota vaatimustenmukaisuudesta. 

Tuotteessa tulee olla CE-merkintä, jonka vaatimuksista säädetään asetuksessa (EY) N:o 765/2008. Ulkoinen verkkopalvelu.

CE-merkintä tulee kiinnittää tuotteeseen ennen tuotteen markkinoille saattamista ja tuotteen on täytettävä kaikki voimassa olevat vaatimukset sillä hetkellä, kun se saatetaan markkinoille.

CE-merkintä osoittaa, että valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän kaikki siihen kohdistuvat vaatimukset ja että valmistaja ottaa tuotteesta täyden vastuun. Samaa tuotetta voi koskea useampi CE-merkintää edellyttävä EU-säädös, joista yksi esimerkki on esteettömyysdirektiivi. Esteettömyysdirektiivin myötä CE-merkintä laajenee kattamaan myös esteettömyysvaatimukset.

EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tulee sisältää tuotteen

• yleinen kuvaus
• kuvaus esteettömyysvaatimusten täyttämisestä 
• luettelo sovellettavista yhdenmukaistetuista standardeista 

Vakuutuksessa on myös 

• yksilöitävä ne vaatimukset, joista poiketaan 

Poikkeaminen direktiivin vaatimuksista edellyttää valmistajan tekemää dokumentoitua arviota siitä, että direktiivin vaatimusten noudattaminen aiheuttaa tuotteeseen tai palveluun sen perusluonteen merkittävän muutoksen tai kohtuuttoman rasituksen talouden toimijoille.

Vaatimustenmukaisuusvakuutus on pidettävä ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla yhdessä teknisten asiakirjojen kanssa viiden vuoden ajan markkinoille saattamisesta. Vaatimustenmukaisuusvakuutus on oltava Suomessa myynnissä olevalle tuotteelle suomen ja ruotsin kielellä.

Malli vaatimustenmukaisuusvakuutukselle on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä III Ulkoinen verkkopalvelu..

Tuotteelle laaditaan vain yksi vaatimustenmukaisuusvakuutus, joka sisältää vaadittavat tiedot vaatimustenmukaisuudesta suhteessa kaikkiin tuotteeseen sovellettaviin säädöksiin.

Käyttötietojen eli tuotteessa itsessään olevien merkintöjen, varoitusten ja ohjeiden tulee muun muassa olla saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta ja esitetty käyttämällä riittävän suurta kirjasinkokoa ja kontrastia.

Tuotteesta irrallisten ohjeiden, kuten yleisten käyttöohjeiden ja esteettömyystoimintojen käyttöä ja aktivointia koskevien ohjeiden, on lisäksi esimerkiksi oltava sellaisessa tekstimuodossa, joka soveltuu ohjeiden esittämiseen myös avustavilla teknologioilla. 

Myös tuotteen pakkaus ja siinä annetut tiedot esimerkiksi pakkauksen avaamisesta ja hävittämisestä on suunniteltava esteettömiksi. 

Tuotteen käyttöliittymän on oltava sellainen, että tuotteen käyttö ei edellytä laajaa ulottuvuutta tai suurta voimaa ja, että tuote voidaan liittää apuvälineisiin. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että ominaisuudet ovat käytettävissä useamman kuin yhden aistikanavan kautta. Esimerkiksi puheeseen perustuville toiminnalle on käytön ohjausta varten oltava vaihtoehtoisia ratkaisuja puhe- ja äänitoiminnoille, ja näköön perustuvia ominaisuuksia käytettäessä visuaalisia elementtejä tulee voida suurentaa ja niiden kirkkautta ja kontrastia säätää. 

Tuotteille on asetettu myös tuotekohtaisia vaatimuksia. 

• Esimerkiksi itsepalvelupäätteissä tulee olla tekstistä puheeksi -ominaisuus ja mahdollisuus käyttää omia kuulokkeita. 
• Sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiseen käytettävät tuotteet pitää muun muassa varustaa reaaliaikaisella tekstitysominaisuudella ja korkealaatuisella äänentoiston tuella, jos äänen lisäksi käytetään tekstiä.

Tuotteet on lähtökohtaisesti suunniteltava ja valmistettava siten, että mahdollisimman moni voi käyttää niitä. Tuotteen on oltava vammaisten henkilöiden helposti käytettävissä.

Esimerkiksi tuotteen käyttö ei saa edellyttää suurta voimaa eikä olla vain yhden aistin varassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että lippuautomaatissa tulee olla mahdollisuus valita tekstistä puheeksi -ominaisuus.  Jos tuotteessa välitetään tietoja värien avulla, tulee väreille olla vaihtoehtoiset toteutustavat. Tuotteen toimintojen tulee olla johdonmukaisia ja käyttäjän toimille tulee olla varattu riittävästi aikaa.

Digiboksi on audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamiseen käytettävä tuote. Sitä koskevat kaikkia soveltamisalaan kuuluvia tuotteita koskevat esteettömyysvaatimukset (ks. kysymys 22), ja lisäksi tuotekohtainen vaatimus varmistaa, että tuote tuo vammaisten henkilöiden käyttöön av-mediapalvelun tarjoajan valikoimaan kuuluvat esteettömyysominaisuudet.

Henkilöiden välisten viestintäpalveluiden tulee puheviestintää tarjotessa tarjota myös reaaliaikainen tekstitysominaisuus (Real Time Text, RTT). Jos palvelu tarjoaa puheviestinnän lisäksi myös videokuvaa, tulee palvelun tarjota niin kutsutut täydelliset interaktiivisuusominaisuudet (Total Conversation, ToCo) eli samanaikainen synkronoitu puhe, teksti ja videokuva.

Lisäksi viestintäpalveluiden täytyy antaa tietoa palvelun toiminnasta ja jos palvelun tarjoamiseen käytetään tuotteita, on annettava tietoa siitä, miten kyseiset tuotteet liittyvät palveluun, millaiset esteettömyysominaisuudet niillä on (esim. älypuhelimen vaihtoehtoiset puhe- ja äänitoimintoratkaisut) sekä miten ne toimivat yhdessä apuvälineiden ja -järjestelyjen kanssa. Tiedot tulee antaa esteettömässä muodossa, esimerkiksi useamman kuin yhden aistikanavan kautta ja riittävän suurella kirjasinkoolla ja riittävällä kontrastilla. 

Myös palvelun tukipalvelujen, kuten puhelinkeskusten ja teknisen tuen, on tarvittaessa annettava tietoa palvelun esteettömyydestä ja yhteensopivuudesta apuvälineteknologian kanssa esteettömiä viestintätapoja käyttäen.

Esteettömyysvaatimuksilla pyritään varmistamaan, että kaikki pystyvät käyttämään audiovisuaalisia sisältöpalveluja mahdollisimman laajasti. Siksi myös pääsy näihin palveluihin tulee olla esteetöntä. Sähköisten ohjelmaoppaiden ja niissä tarjottavien tietojen tulee olla helposti havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja ja sisältää tietoa esteettömyysominaisuuksien saatavuudesta. 

• Havaittavuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että tieto esitetään tavoilla, jotka käyttäjä voi havaita. Esimerkiksi kuvien vaihtoehtona on tekstiä, joka välittää samaa tietoa. 
• Käyttöliittymäkomponenttien ja navigoinnin täytyy olla hallittavia eli sivustoa tulee voida käyttää esimerkiksi pelkän näppäimistön avulla. 
• Tekstisisältöjen tulee olla luettavia ja ymmärrettäviä.
• Toimintavarmuudella tarkoitetaan sitä, että palvelun täytyy kestää esimerkiksi avustavien teknologioiden käyttöä. 

Palvelujen tulee myös varmistaa, että sisältöpalvelujen esteettömyysominaisuudet välitetään laadukkaina ja tarkasti esitettynä ja niin, että käyttäjä voi hallita niiden esittämistä ja käyttöä. Sisältöön pääsyn tarjoavissa palveluissa tulee tukea mahdollisuutta valita ja räätälöidä sisältöpalvelun esteettömyyspalveluita, kuten tekstityksiä, kuvailutulkkausta ja puhuttua tekstitystä. Helppokäyttötoimintojen ohjaimet tulee olla helposti löydettävissä ja niiden ominaisuudet, kuten tekstityksen koko tai kuvailutulkkauksen äänenvoimakkuus, helposti säädettävissä. 

Lisäksi palveluiden täytyy antaa tietoa palvelun toiminnasta ja jos palvelun tarjoamiseen käytetään tuotteita, on annettava tietoa siitä, miten kyseiset tuotteet liittyvät palveluun, millaiset esteettömyysominaisuudet niillä on sekä miten ne toimivat yhdessä apuvälineiden ja -järjestelyjen kanssa. Tiedot tulee antaa esteettömässä muodossa, esimerkiksi useamman kuin yhden aistikanavan kautta ja riittävän suurella kirjasinkoolla ja riittävällä kontrastilla. 

Myös palvelun tukipalvelujen, kuten puhelinkeskusten ja teknisen tuen on tarvittaessa annettava tietoa palvelun esteettömyydestä ja yhteensopivuudesta apuvälineteknologian kanssa esteettömiä viestintätapoja käyttäen.

Palvelujen tarjoamiseen käytettävien tuotteiden, kuten digiboksin, esteettömyysvaatimuksista ks. kysymykset 22-23.

Yle Areenan verkkosivu, mobiilisovellus ja älytelevisioiden sovellukset ovat audiovisuaaliseen sisältöpalveluun pääsyn tarjoavia palveluja, joita koskevista esteettömyysvaatimuksista on kerrottu kysymyksessä 25.

Kyllä vaikuttaa. Esteettömyysdirektiivin vaatimukset koskevat myös julkisia hankintoja, kun hankinnassa on kyse direktiivin soveltamisalaan kuuluvista tuotteista tai palveluista. Soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden täytyy täyttää esteettömyysvaatimukset niitä hankittaessa. 

Jos tuote tai palvelu täyttää esteettömyysdirektiivin vaatimukset harmonisoitujen standardien mukaisesti, se täyttää julkisista hankinnoista annetuissa säädöksissä edellytetyt esteettömyysominaisuudet. 

Tuotteiden valvontaa voidaan toteuttaa valvontaviranomaisen vastaanottamien ilmoitusten ja yhteydenottojen perusteella tai oma-aloitteisesti valvontaviranomaisen riskiarvioinnin perusteella. Talouden toimija voidaan esimerkiksi määrätä saattamaan tuote vaatimustenmukaiseksi tai poistamaan se markkinoilta. Valvonnan keinoista ks. myös kysymys 3.

Merkittävän osan valvontaa muodostavat talouden toimijoiden itse tekemät ilmoitukset tuotteiden puutteista ja korjaavista toimenpiteistä sekä poikkeusperusteisiin vetoamisesta (ks. kysymys 4). Toimijan täytyy toimittaa viranomaiselle arvio edellytysten täyttymisestä kohtuuttomaan rasitteeseen tai perusteelliseen muutokseen vetoamiseksi. Jos viranomainen havaitsee puutteita arvioinnissa, se kehottaa toimijaa korjaamaan puutteet.

Lisäksi viranomaisen on julkaistava luettelo sellaisista tuotteista, jotka eivät täytä esteettömyysvaatimuksia. 

Palveluiden valvonnassa viranomainen reagoi ilmoituksiin ja yhteydenottoihin tai kyselyihin. Viestejä saatetaan saada kuluttajilta, palveluntarjoajilta, sidosryhmiltä tai muilta viranomaisilta. Merkittävän osan valvontaa muodostavat palveluntarjoajien itse tekemät ilmoitukset palveluiden vaatimustenvastaisuudesta. Viranomainen vastaanottaa palveluntarjoajien ilmoituksia palveluiden puutteista ja korjaavista toimenpiteistä sekä poikkeusperusteisiin vetoamisesta (ks. kysymys 4). Palveluntarjoajan täytyy laatia arvio edellytysten täyttymisestä kohtuuttomaan rasitteeseen tai perusteelliseen muutokseen vetoamiseksi ja ilmoittaa vetoamisesta viranomaiselle. Jos viranomainen havaitsee puutteita arvioinnissa, se kehottaa palveluntarjoajaa korjaamaan puutteet määräajassa ja tarvittaessa määrää suorittamaan uuden arvioinnin. 

Viranomainen voi ilmoitusten tai yhteydenottojen perusteella ja myös oma-aloitteisesti tarkastaa, onko palvelu vaatimustenmukainen. Vaatimustenvastaisuustapauksissa palveluntarjoajalle voidaan antaa huomautus ja tämä voidaan velvoittaa saattamaan palvelu vaatimustenmukaiseksi. Valvonnan keinoista ks. myös kysymys 4.

Ostaja voi palauttaa laitteen myyjälle ja vaatia kaupan purkua. Asiasta kannattaa myös ilmoittaa valvovalle viranomaiselle (Traficom), joka voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin vaatimustenvastaisuuden arvioimiseksi ja mahdollisesti laitteen poistamiseksi markkinoilta. Varsinaista kaupan purkua ja siihen liittyvää mahdollista riitatilannetta ja korvausasiaa valvoo kuitenkin Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) www.kkv.fi.

Kun esteettömyysvaatimukset ovat samanlaiset kaikissa EU-maissa, voidaan tuotteita ja palveluja tarjota koko EU:n alueella eikä niistä tarvitse tehdä erilaisia versioita eri maihin.

Esteettömyysdirektiivin kansallinen täytäntöönpano on edennyt eri tahtia eri jäsenmaissa. Suurimmassa osassa jäsenmaista kansallinen lainsäädäntö on kuitenkin valmistunut tai lähellä valmistumista.

Tällöin kannattaa olla yhteydessä kyseisen maan valvontaviranomaiseen.