Uudet esteettömyysvaatimukset | Traficom
Liikenne- ja viestintävirasto

Uudet esteettömyysvaatimukset

Esteettömyysvaatimuksia sovelletaan jatkossa myös keskeisiin kuluttajien käyttämiin tuotteisiin kuten älypuhelimiin ja tietokonelaitteistoihin. Vaatimuksia sovelletaan myös sähköisen viestinnän palveluihin, kuten puhelin- ja tekstiviestipalveluihin ja audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoaviin palveluihin, kuten television sähköisiin ohjelmaoppaisiin. Vaatimukset ulottuvat myös liikenteen tuotteisiin, kuten matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatteihin ja liikenteen palveluihin.

Tällä sivulla

Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimusten tavoitteena on edistää erityisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Sääntelystä hyötyvät myös muut, kuten ikäihmiset, kun tuotteiden ja sähköisten palvelujen esteettömyys ja samalla käytettävyys paranee.

Vammaisten henkilöiden oikeuksista säädetään YK:n vammaisyleissopimuksessa. Esteettömyysdirektiiviin pohjautuva sääntely edistää sopimuksen täytäntöönpanoa. 

Esteettömyys ja saavutettavuus

Esteettömyys liittyy läheisesti saavutettavuuteen. Saavutettavuus tarkoittaa digitaalisten palvelujen esteettömyyttä, toisin sanoen esteetöntä pääsyä palveluihin. Digitaalisia palveluja ovat verkkosivustot, mobiilisovellukset ja niihin liittyvät toiminnallisuudet.

Traficom valvoo koko Suomessa digitaalisten palvelujen saavutettavuutta muun muassa julkisen sektorin sekä osittain yksityisen sektorin toimijoiden osalta. Traficom alkaa uusien esteettömyysvaatimusten myötä valvoa myös uusia kuluttajille tarjottavia digitaalisia palveluja. Uudet esteettömyysvaatimukset ovat lisäsääntelyä suhteessa saavutettavuusvaatimuksiin.

Keitä toimijoita ja mitä tuotteita ja palveluja direktiivi koskee?

Esteettömyysvaatimuksia sovelletaan sekä julkisiin että yksityisiin toimijoihin, kun ne tarjoavat esteettömyyttä koskevan lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia tuotteita tai palveluja kuluttajille.

Tuotteita koskevia vaatimuksia sovelletaan myös niin sanottuihin mikroyrityksiin. Mikroyrityksille on kuitenkin sääntelyssä erinäisiä helpotuksia. 

Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka:

  • palveluksessa on alle 10 työntekijää 

    ja 

  • jonka vuosittainen liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai jonka vuosittainen taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.

Palvelujen esteettömyysvaatimuksia ei sovelleta mikroyrityksiin. Vaikka vaatimuksia ei sovelleta mikroyrityksiin, kannustetaan niitäkin tarjoamaan palvelujaan esteettömyysvaatimusten mukaisesti.

Usein kysytyt kysymykset

Soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja niitä koskevat vaatimukset

  • Kuluttajien käyttöön tarkoitetut yleiskäyttöiset tietokonelaitteistot ja tällaisten laitteistojen käyttöjärjestelmät
    • esim. henkilökohtaiset tietokoneet, erityisesti pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet ja taulutietokoneet eli tabletit
  • Itsepalveluperiaatteella toimivat maksupäätteet
  • Itsepalveluperiaatteella toimivat pankkiautomaatit, matkalippuautomaatit ja lähtöselvitysautomaatit
  • Tietyt tietojen tarjoamiseen käytettävät henkilöliikenteen vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, joiden toimintaa matkustaja kykenee itse ohjailemaan
  • Sähköisiin viestintäpalveluihin käytettävät kuluttajapäätelaitteet, joissa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia
    • esim. älypuhelimet, mutta myös reitittimen ja modeemin kaltaiset laitteet
  • Kuluttajapäätelaitteet, joissa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia ja joiden avulla käytetään audiovisuaalisia mediapalveluja
    • esim. digiboksit ja älytelevisiot
  • Sähköiset lukulaitteet
  • Digipalvelulain 3 § 1 momentin 4 kohdassa ja 3 a luvussa tarkoitettujen palvelujen tarjoamiseen käytettävät tuotteet 
    • Esim. jos palveluntarjoaja tarjoaa digitaalista palveluaan itsepalvelupäätteen kautta, tulee itsepalvelupäätteen (tuotteen) täyttää esteettömyysvaatimukset.
    • Digitaalisen palvelun itsessään tulee puolestaan täyttää digipalvelulain 3a luvun vaatimukset. Näihin velvoitteisiin kuuluu muun muassa kertoa siitä, miten palvelu toimii tuotteen kanssa.

Tuotteita koskevat esteettömyysvaatimukset velvoittavat sekä tuotteiden valmistajia, maahantuojia että jakelijoita. Tuotteiden tulee täyttää mm. seuraavat vaatimukset:  

  • tuotteet on suunniteltava ja valmistettava siten, että vammaiset henkilöt voivat käyttää niitä mahdollisimman laajalti
  • tuotteen käyttötietojen ja esteettömyysominaisuuksia koskevien tietojen tulee olla helposti saatavilla
  • tuotteen käyttöliittymän on oltava helposti vammaisten henkilöiden käytettävissä, hallittavissa, ymmärrettävissä ja ohjattavissa
  • tuotteen pakkaus tulee suunnitella esteettömäksi ja tuotteen pakkausta, käyttöä, asennusta, huoltoa ja hävittämistä koskevat ohjeet tulee olla helposti saatavilla
  • tuotteesta tulee olla laadittu EU-vaatimuksenmukaisuusvakuutus ja tuotteessa on oltava CE-merkintä. 

Mikäli tuote on standardin tai Euroopan komission teknisten eritelmien mukainen, on sitä pidettävä em. vaatimusten mukaisena.  

Soveltamisalaan kuuluvat palvelut ja niitä koskevat vaatimukset

  • Sähköiset viestintäpalvelut, kuten puhe- ja tekstiviestipalvelut, sähköposti- ja pikaviestinpalvelut
  • Audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavat palvelut, kuten television sähköiset ohjelmaoppaat, digisovitinten ja älytelevision sovellukset sekä niiden verkkosivut ja mobiilisovellukset 
  • Tietyt lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelujen osat, esim. verkkosivustot, mobiililaitepohjaiset palvelut, sähköiset matkalippupalvelut, sähköiset liput 
  • Kuluttajille tarjottavat digitaaliset pankkipalvelut. (Osa pankkien digitaalisista palveluista on jo kuulunut digipalvelulain piiriin.) 
  • Sähkökirjat ja niiden lukemiseen tarkoitetut ohjelmistot 
  • Verkkokaupan palvelut 

Lue lisää valvonnanalaista uusista digipalveluista ja niiden lisävaatimuksista:

Muutokset digipalvelulakiin

Sähköisten viestintäpalvelujen, kuten perinteisten puhe-, tekstiviesti- ja laajakaistapalvelujen sekä audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavien palvelujen on täytettävä yleiset esteettömyysvaatimukset, joiden mukaan palveluntarjoajan: 

  • on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, että sovellettavat esteettömyysvaatimukset täyttyvät koko sen ajan, kun palvelua tarjotaan 
  • on annettava tietoa palvelun toiminnasta ja jos palvelun tarjoamiseen käytetään tuotteita, on annettava tietoa siitä, miten tuotteet liittyvät palveluun, millaiset esteettömyysominaisuudet niillä on sekä miten ne toimivat yhdessä apuvälineiden ja -järjestelyjen kanssa 
  • on varmistettava, että sen tarjoamissa tukipalveluissa annetaan esteettömiä viestintätapoja käyttäen tietoja palvelun esteettömyydestä ja sen yhteensopivuudesta apuvälineteknologian kanssa.

Henkilöiden välisten sähköisten viestintäpalvelujen on täytettävä lisäksi esteettömyyttä koskevat lisävaatimukset, joiden mukaan palvelun on:

  • tarjottava reaaliaikainen tekstitysominaisuus puheviestinnän lisäksi
  • tarjottava täydelliset interaktiivisuusominaisuudet (total conversation), kun puheviestinnän lisäksi tarjotaan videokuvaa. Täydellisten interaktiivisuusominaisuuksien eli samanaikaisen reaaliaikaisen tekstin, äänen ja videon tarjoamista vaaditaan silloin, kun palveluntarjoaja tarjoaa videokuvaa puheviestinnän lisäksi.

Audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavan palvelun on täytettävä seuraavat lisävaatimukset, joiden mukaan palvelussa:

  • on tarjottava sähköisiä ohjelmaoppaita, jotka niissä tarjottavine tietoineen ovat helposti havaittavia, hallittavia ja ymmärrettäviä ja jotka ovat toimintavarmoja 
  • on annettava tietoa esteettömyysominaisuuksien saatavuudesta
  • on varmistettava, että audiovisuaalisten sisältöpalvelujen esteettömyyspalvelut välitetään kaikilta osin riittävän laadukkaina ja tarkasti esitettyinä sekä äänen ja videon kanssa synkronoituina ja siten, että käyttäjä voi hallita niiden esittämistä ja käyttöä.

Mikäli palvelu on standardin tai Euroopan komission teknisten eritelmien mukainen, on sitä pidettävä em. vaatimusten mukaisena.  

Siltä osin kuin sähköisessä viestintäpalvelussa tai audiovisuaaliseen sisältöpalveluun pääsyn tarjoavassa palvelussa on kyse digitaalisista palveluista annetun lain mukaisista digitaalisista palveluista eli verkkosivuista tai mobiilisovelluksista, toimii valvovana viranomaisena Traficom. Traficom valvoo näidenkin palvelujen osalta edellä mainittuja esteettömyyttä koskevia lisävaatimuksia sähköisen viestinnän palveluista annetun nojalla.

Voimaantulo ja siirtymäajat

Uusien esteettömyysvaatimusten soveltaminen ja valvonta alkaa 28.6.2025. Tuotteiden osalta tämä tarkoittaa, että markkinoille voi saattaa tämän jälkeen vain esteettömyysvaatimukset täyttävän tuotteen. Esimerkiksi kuluttajille tarjottavien tietokonelaitteistojen tulee kyseisen ajankohdan jälkeen olla esteettömyysvaatimusten mukaisia. Myös kuluttajille tarjottavien palvelujen tulee täyttää esteettömyysvaatimukset 28.6.2025 jälkeen.

Sääntely sisältää siirtymäaikoja, joiden kuluessa tietyt tuotteet tai tiettyjä palveluja koskevat sopimukset on saatettava esteettömyysvaatimusten mukaisiksi.

  • Siirtymäsäännösten mukaisesti palveluntarjoajan on saatettava esteettömyysvaatimusten piiriin kuuluvan palvelun tarjoamiseen käyttämät tuotteet lain mukaisiksi viimeistään 28.6.2030.
  • Sellaisten itsepalvelupäätteiden, joita käytetään esteettömyysvaatimusten piiriin kuuluvan palvelun tarjoamiseen (esim. maksupäätteiden, pankkiautomaattien ja lähtöselvitysautomaattien), kohdalla on säädetty siirtymäajasta, jonka mukaan ennen 28.6.2025 käyttöön otetut itsepalvelupäätteet on saatettava lain mukaisiksi 20 vuoden kuluessa niiden käytön aloittamisesta. Palveluntarjoaja voi siten käyttää itsepalvelupäätettä sen käyttöiän loppuun saakka, kuitenkin enintään 20 vuotta sen käytön aloittamisesta. Itsepalvelupäätteitä ovat päätelaitteet, joita käytetään esimerkiksi lähtöselvitykseen tai matkalipun ostamiseen sekä tietojen tarjoamiseen vuorovaikutteisten itsepalvelupäätteiden avulla.

Talouden toimijan ilmoitusvelvollisuus

Ilmoituksia on kahdenlaisia:

  1. Jos tuote tai palvelu on vaatimustenvastainen, mutta sen saattaminen vaatimustenmukaiseksi aiheuttaisi tuotteelle tai palvelulle perusteellisen muutoksen tai toimijalle kohtuuttoman rasitteen, toimija voi vedota näihin laissa säädettyihin poikkeusperusteisiin. 

Toimijan tulee dokumentoida vetoaminen laatimalla arvio siitä, täyttyvätkö edellytykset poikkeamiselle, ja ilmoittaa vetoamisesta viranomaiselle. Jos viranomainen havaitsee puutteita arvioinnissa, se kehottaa toimijaa korjaamaan havaitut puutteet määräajassa. Viranomainen voi määrätä toimijan suorittamaan arvioinnin uudelleen tietyn ajan kuluessa. Palvelujen kohdalla arviointi on aina suoritettava uudelleen palvelua muutettaessa sekä vähintään viiden vuoden välein.

  1. Jos toimija havaitsee tuotteen tai palvelun olevan vaatimustenvastainen, mutta ei halua vedota poikkeusperusteeseen tai vetoaminen ei ole poikkeusperusteiden edellytykset huomioiden mahdollista, toimijan on ilmoitettava havaitsemastaan puutteesta viranomaiselle ja ilmoitettava korjaavista toimenpiteistä ja aikataulusta puutteen korjaamiseksi. 

Traficom alkaa vastaanottamaan esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevia puute- ja poikkeamisilmoituksia lain soveltamisen alkaessa 28.6.2025. Voit tehdä ilmoituksen alla olevalla lomakkeella.

Valvonta

Traficomin tehtävänä tuotteiden esteettömyysvaatimusten valvonnassa on:

  • valvoa, että esteettömyysvaatimuksia noudatetaan
  • valvoa, että talouden toimija on esteettömyysvaatimuksista poiketessaan tehnyt laissa vaaditun perustellun arvion
  •  julkaista luettelo tuotteista, jotka eivät täytä esteettömyysvaatimuksia
  • arvioida tuotteen vaatimustenmukaisuus, jos sillä on syy olettaa, että tuote ei täytä esteettömyysvaatimuksia
  • kehottaa tarvittaessa talouden toimijaa korjaamaan havaitut puutteet esteettömyysvaatimusten noudattamisessa ja esteettömyysvaatimuksista poiketessaan tekemässään arviossa
  • antaa tarvittaessa markkinavalvontalaissa (1137/2016) tarkoitettu määräys tai kielto, jos osoittautuu, että tuote ei ole vaadittavien esteettömyysvaatimusten mukainen
  • ilmoittaa tarvittaessa markkinavalvontalain nojalla tekemästään päätöksestä Euroopan komissiolle ja muille Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen jäsenvaltioille, jos se katsoo, että tuotteen vaatimustenvastaisuus ei rajoitu vain Suomen alueelle.

Traficomin tehtävänä palveluja koskevassa valvonnassa on erityisesti:

  • valvoa ja tarkastaa, että audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavat palvelut ja sähköiset viestintäpalvelut täyttävät sähköisen viestinnän palveluista annetun lain esteettömyysvaatimukset
  • seurata sähköisen viestinnän palveluista annetun lain nojalla tehtyjen valitusten ja raporttien käsittelyä.

Esteettömyysvaatimukset soveltuvat myös tiettyihin liikenteen palvelujen osiin kuten verkkosivustoihin ja mobiililaitepohjaisiin palveluihin.

Traficom valvoo verkkosivujen ja mobiilisovellusten sekä verkkokaupan palvelujen saavutettavuutta myös liikenteen palvelujen osalta sekä henkilöliikenteen esteettömyystietoja ja tiedonantovelvollisuuksia koskevien vaatimusten noudattamista.

Sisäministeriö valvoo yleiseen hätänumeroon vastaamista ja numeron esteettömyyttä koskevia säännöksiä.

Standardointi

Esteettömyysdirektiivin tarvitsemia standardeja laaditaan useassa eri työryhmässä. EU-komission esittämän standardointipyynnön perusteella tullaan laatimaan yhteensä kuusi yhdenmukaistettua standardia, joista kolme on jo olemassa olevien standardien päivitystä ja kolme kokonaan uutta. Näiden lisäksi tullaan laatimaan yhdenmukaistettuja standardeja tukevia asiakirjoja.

Yhdenmukaistettujen standardien aiheet on kuvattu alla.

Uudet standardit:

  • Tuotteiden ei-digitaalinen informaatio
  • Tuotteiden ja palveluiden tukipalvelut
  • EN 303 919 Hätäkommunikaatio ja hätänumero 112

Päivitettävät standardit:

  • EN 301 549 Tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja  palvelujen saavutettavuusvaatimukset
  • EN 17161 Kaikille sopiva suunnittelu
  • EN 17210 Rakennetun ympäristön esteettömyys ja käytettävyys – toiminnalliset vaatimukset

Standardointipyynnössä esitetään myös kahden julkisten hankintojen esteettömyyden varmistamiseen liittyvän teknisen raportin päivittämistä (CEN/CLC/ETSI TR 101551 ja 101552). 

Standardointityön kuluessa on noussut esille tarve laatia muitakin asiakirjoja, kuten ETSI-standardi ES 204 009; Täydellinen interaktiivinen keskustelu sekä tekninen raportti TR 104 060 antamaan ohjeita digi-tv:n esteettömyysvaatimusten soveltamisesta. On todennäköistä, että muitakin ohjeita tai teknisiä raportteja tullaan laatimaan.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden keskeinen vaatimusstandardi

ETSI:n laatima standardi EN 301 549 (Accessibility requirements for ICT products and services) määrittelee jo nyt toiminnalliset saavutettavuusvaatimukset tieto- ja viestintäteknologian tuotteille ja palveluille. Standardi sisältää myös testaus- ja arviointimenetelmät erityisesti julkisten hankintojen tarpeisiin. 

Standardin ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2014. Standardi on julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annetun direktiivin (EU) 2016/2102 eli ns. saavutettavuusdirektiivin yhdenmukaistettu standardi. Nykyisen version kääntäminen suomen kielelle on aloitettu ja käännös valmistunee kesällä 2024. 

Muutostyön keskeinen sisältö

Standardin rakennetta tullaan muuttamaan selkeämmäksi. Varsinainen uudistaminen sisältää seuraavat aiheet:

  1. Standardin yhteensovittaminen WCAG 2.2 -ohjeen kanssa. (WCAG, Web Content Accessibility Guidelines on keskeinen verkkosivujen saavutettavuutta määrittelevä laajasti sovellettu ohje.)
  2. Palveluiden yleisten saavutettavuusvaatimusten lisääminen ja muokkaaminen standardiin.
  3. Laitteisiin liittyvien esteettömyysvaatimusten muokkaaminen esteettömyysdirektiivin  soveltamisalan mukaiseksi.
  4. Täydellisen interaktiivisen keskustelun (Total Conversation) ja tosiaikaisen tekstin (Real Time Text) laitteille asettamien vaatimusten kokoaminen ja liittäminen standardiin. 
  5. Täydellisen interaktiivisen keskustelun ja tosiaikaisen tekstin palveluille ja infrastruktuurille asettamien vaatimusten kokoaminen ja liittäminen standardiin. 

Standardin yhdenmukaistetun eli harmonisoidun osuuden merkitys

Yhdenmukaistetut standardit ovat keskeisiä kaikkien uuden lähestymistavan direktiivien ja asetusten vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa. Direktiiveissä ja asetuksissa kerrotaan vain niin sanotut olennaiset vaatimukset. Vaatimukset täyttävät ratkaisut ja niiden todentaminen tehdään noudattamalla tarkoitusta varten hyväksyttyjä yhdenmukaistettuja standardeja ja teknisiä eritelmiä. Esteettömyysdirektiivissä sovelletaan vaatimustenmukaisuusolettamaa: 

  • Tuotteita ja palveluja, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on pidettävä tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisina siltä osin, kuin kyseiset standardit tai niiden osat kattavat nämä vaatimukset.

Standardiin EN 301 549 tullaan laatimaan liitteet ZA ja ZB, joista käyvät ilmi sekä saavutettavuus- että esteettömyysdirektiivien vaatimukset ja vaatimuksia vastaavat standardin kohdat. Tuotteen valmistaja laatii vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, jossa hän vakuuttaa täyttävänsä standardin vaatimukset – vähintäänkin laadittavan liitteen (ZB-liitteen) osoittamat vaatimukset. Tällöin oletetaan tuotteen täyttävän direktiivin esteettömyysvaatimukset. Palveluiden tuottaja vastaavasti varmistuu palvelun standardimukaisuudesta soveltamalla ZA-liitteen osoittamat vaatimukset täyttäen ja laatii saavutettavuusselosteen.

Yhdenmukaistettu eli harmonisoitu standardi sisältää usein paljon muutakin kuin sen harmonisoidun osuuden, joka on komission standardointipyynnössä osoitettu. Tämän harmonisoidun osuuden kuvaamiseksi standardeihin laaditaan liite - yleensä Z, jossa kerrotaan mitkä standardin kohdat kuuluvat harmonisoituun osuuteen ja mihin direktiivin vaatimuksiin ne vastaavat. Joissain tapauksissa liitteessä kerrotaan myös vaatimustenmukaisuuden osoittamisen menettelyt.

Aikataulu 

  • Standardin muutostyö on aloitettu 1.2.2023 työn suunnittelulla ja rahoituksen hakemisella. 
  • Standardin ensimmäinen luonnos laadittiin 1.2.2024. 
  • Lopullinen luonnos saadaan suunnitelman mukaan 30.4.2025.
  • ETSI:n on tarkoitus julkaista standardi eurooppalaisena standardina 15.2.2026 äänestys- ja hyväksyntäprosessin jälkeen. 
  • Standardin viittaus EU:n virallisessa lehdessä on suunniteltu julkaistavaksi 31.5.2026, ja tällöin standardi saa yhdenmukaistetun eli harmonisoidun standardin aseman. 
  • Muiden nyt laadittavien esteettömyysstandardien laadinnan aikataulu poikkeaa edellä kuvatusta.

Vaikka yhdenmukaistettu standardi näyttää valmistuvan vasta esteettömyysdirektiivin vaatimusten soveltamisen alkamisajan jälkeen, on standardista kuitenkin varsin lopullinen luonnos olemassa jo vuoden 2024 lopussa.

Lue lisää telealan standardoinnista https://static.traficom.fi/fi/viestinta/viestintaverkot/traficom-koordinoi-telealan-standardointia

Pysy ajan tasalla esteettömyyden standardin uusista vaatimuksista

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on asettanut kansallisen seurantaryhmän tukemaan Traficomia tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä koskevan standardin EN 301 549 uudistamisessa. 

Eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien laadinnassa on yleinen käytäntö, että laadintaa seurataan ja ohjataan kansallisesti ryhmässä, johon kaikilla asiasta kiinnostuneilla sidosryhmillä on halutessaan mahdollisuus osallistua. Kansallisessa ryhmässä seurataan standardin laadintaa ja muotoillaan tarvittaessa kannanottoja standardoinnissa esiin nouseviin kysymyksiin.

Nyt käsillä olevan standardin EN 301 549 uudistaminen liittyy tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista annetun direktiivin (EU) 2019/882 toimeenpanoon. Ryhmään osallistumalla saat uusimman tiedon standardin tilanteesta ja vaatimuksista. Voit ilmoittautua ryhmään lähettämällä sähköpostia osoitteeseen esteettomyys@traficom.fi.

Esteettömyysdirektiiviä koskevat tilaisuudet

Esteettömyysdirektiiviä koskeva infotilaisuus 22.5.2024

Sivu on viimeksi päivitetty